Merkintöjä: Sirkusohjaaja löytää nuorten kanssa jokaiselle tärkeän roolin

15.01.2020

Jaa

Merkintöjä-blogisarjassa toimintaamme osallistuneet kertovat kokemuksistaan ja oivalluksistaan. Taidekoulu Estradin sirkusohjaaja Oona Möller ja rehtori Ulla Särkinen kertovat Sirkuksesta siivet elämään -hankkeen toiminnasta Lappeenrannassa.

Maahanmuuttajataustaisille nuorille pidetyissä sirkustyöpajoissa ratkaisut kielimuurin ja kulttuurierojen ylittämiseen löytyvät sirkuksen tekemisestä itsestään.

“Jonkun verran käännämme sanoja esimerkiksi englannin tai venäjän kielelle, mutta jos yhteistä kieltä ei ole, ymmärtäminen syntyy suurimmaksi osaksi elekielellä. Fyysinen tekeminen tuo kaikki tasavertaisempaan tilanteeseen, kun ymmärretyksi tuleminen ei vaadi sanoja. Oppiminen tapahtuu liikettä matkimalla”, sirkusohjaaja Oona Möller sanoo.

“Kaikilla sirkustyöpajoihin osallistuvilla nuorilla ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta harrastamisesta tai liikunnallisesta toiminnasta. Heille on luontevampaa tulla sirkustyöpajoihin vaikkapa farkut jalassa, vaikka olisimme etukäteen pyytäneet liikuntaan sopivaa varustusta”, taidekoulun rehtori Ulla Särkinen kertoo.

“Esimerkiksi ihmispyramidia ei ole turvallista lähteä tekemään sukat jalassa, mutta osallistujalla saattaa olla uskonnollisia syitä, joiden vuoksi hän ei voi olla paljain jaloin. Sirkustyöpajoissa jokaisella on aina vapaus olla tekemättä sellaista, mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Mietimme yhdessä jokaiselle sopivan tavan osallistua, kaikille löytyy jokin tärkeä rooli. Jos osallistuja ei esimerkiksi voi kiivetä pyramidiin, hän voi olla näyttämässä muille mallikuvaa tai ottaa valokuvan valmiista pyramidista”, Möller sanoo.

Sirkustyöpajoja ohjatessaan Möller on tottunut sovittamaan sirkustyöpajojen toimintaa vaihtuviin tilanteisiin.

“Pidimme työparini kanssa sirkustyöpajaa vastaanottokeskuksessa asuville valmentavan perusopetuksen opiskelijoille Joutsenon koululla. Heidän tilanteensa ja asumisjärjestelynsä saattoivat muuttua nopeastikin, ja ryhmämme jäsenet vaihtuivat todella paljon toiminnan aikana. Omat haasteensa ryhmän ohjaamiseen toi se, kun emme tienneet, milloin joku lähtee ja milloin tulee uusia osallistujia. Ryhmässä saattoi olla esimerkiksi jo kuusi viikkoa jongleerausta harjoitelleita ja ensimmäistä kertaa mukana olevia. Aluksi annoimme edistyneempien harjoitella itsenäisesti ja keskityimme vasta-alkajien ohjeistamiseen. Lopulta tavoitteena oli kuitenkin löytää kaikille sopivia harjoitteita, jotta ryhmä pääsi myös yhteisen tekemisen äärelle”, Möller kertoo.

Kohtaamisen paikkoja ja toiminnan juurruttamista

Möller ja Särkinen ovat huomanneet, että sirkustyöpajat ovat tuoneet maahanmuuttajataustaisille nuorille tärkeän vastapainon muuhun arkeen.

“Kun nuoret ovat vasta asettautuneet uuteen maahan, elämä täyttyy kielen pänttäämisestä ja muista haastavista asioista. Hauska tekeminen sirkustyöpajoissa toimii hyvänä vastapainona ja kohtaamisen paikkana”, Särkinen sanoo.

“Yhteiset pelit ja leikit ovat olleet todella innostavia. Nuorista on ollut hienoa päästä tekemään asioita porukkana. Lisäksi jokaisen on mahdollista saada kokemus siitä, että on hyvä jossain. Nämä onnistumisen kokemukset ovat kasvattaneet nuorten itsetuntoa”, Möller kertoo.

Yhteistyö sirkustoimijan ja koulujen välillä on toiminnan onnistumisen kannalta arvokasta. Suuri onnistuminen on, kun hankkeen myötä sirkustoiminta juurtuu osaksi laajempia rakenteita.

“Maahanmuuttajataustaiset nuoret tulevat parhaiten mukaan toimintaan, kun sirkustyöpajat saadaan suunniteltua osaksi koulupäivää. Tässä myös luokan oman opettajan innostuminen ja motivaatio ovat tärkeässä roolissa, sillä se heijastuu myös oppilaisiin”, Möller sanoo.

“Viime syksynä emme päässeetkään aloittamaan uutta sirkusryhmää Joutsenon koulussa, sillä ryhmän nuoret eivät kuuluneet tämän hankkeen kohdeikäryhmään. Koulu halusi kuitenkin jatkaa hyvin käynnistynyttä yhteistyötä ja päätti ottaa sirkustyöpajan seitsemäsluokkalaisten valinnaiskurssiksi”, Särkinen iloitsee.

Lasten ja nuorten säätiön Sirkuksesta siivet elämään -toiminnan tavoitteena on lisätä maahanmuuttajanuorten osallisuuden tunnetta vahvistamalla kielenoppimista, itseluottamusta ja elämäntaitoja sosiaalisen sirkuksen keinoin. Vuosina 2018–2020 toteutettavaa hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja osallistuvat kunnat.

Lue lisää

Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö