Siirry sisältöön
Lahjoita

Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön

13.11.2023

Jaa

Kolme vuotta kestäneen Kestävä rahasuhde -hankkeen aikana lähes 500 nuorta pohti rahaa ja taloutta luovan videotyöskentelyn avulla. Kokosimme yhteen mukana olleiden nuorten ajatuksia rahasta, tunteista, ihmissuhteista ja tulevaisuudesta.

Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. 

Tuoko raha onnea vai huumaa? 

Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa esimerkiksi harrastuksia, matkustelua ja palveluiden ja tavaroiden kuten pelikoneiden ja vaatteiden ostamista. Toisaalta raha ei tuo elämään sellaisia merkityksellisiä asioita kuin ystävät ja perhe. Raha voi kuitenkin edesauttaa esimerkiksi perheen perustamista mahdollistamalla oman kodin ja auton hankkimisen. 

Ostamisen lisäksi raha tuo onnellisuutta, koska sen avulla voi auttaa muita ja varmistaa läheisille ihmisille hyvinvointia. Lahjojen ostaminen läheisille voi aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita. Rikkautta tärkeämpää on oppia tuntemaan itsensä ja elää arvojen mukaista elämää:

“Mieti mitä haluat, miksi haluat, mitä arvostat, kuka olet?” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2022)

“Kun on rahaa, perustarpeet ja turvallisuus on taattu. Mutta kun kaikki muukin on helposti saatavilla, saattaa iskeä päämäärätön olo.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

“Mielummin itken Mersussa kuin kadulla.” (Ote nuoren rahatarinasta, Nurmijärvi 2023)

Rahasta puhuminen on kuuma peruna

Raha ja ihmissuhteet liittyvät usein toisiinsa. Raha voi antaa mahdollisuuden viettää hauskaa aikaa yhdessä shoppaillen ja matkustaen, mutta se voi aiheuttaa myös riitaa ja kateutta suhteessa toisiin. Raha voi rikkoa ihmissuhteita ja aiheuttaa huolta ja ahdistusta, jos esimerkiksi kaveri ei maksakaan lainaamiaan rahoja takaisin. Liika raha voi tehdä ihmisestä ylimielisen.

Nuoret tekivät huomioita myös siitä, että rahaan liittyvät tarinat ympärillämme ovat vielä kovin yksipuolista. Sosiaalisessa mediassa on tyypillistä ’fleksata’ kuvilla lomareissuista ja hienoista vaatteista, mutta harvemmin kerrotaan sitä, miten raha näkyy meidän jokaisen arkielämässä:

”Me emme voi tietää mitä kuvan toisella puolella tapahtuu, jonka takia meidän ei koskaan pitäisi verrata omaa rahallista tilannetta niihin, jotka näämme sosiaalisessa mediassa. Meidän täytyy yhdessä tehdä töitä sen eteen, että sosiaalisessa mediassa voidaan keskustella avoimemmin rahallisista ongelmista ja jakaa rahallisuuden hyviä sekä huonoja puolia.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Rahaan liittyy paljon tabuja eli asioita, joista on vaikeaa tai sopimatonta puhua. On tärkeää saada keskustella rahasta itselle sopivalla tavalla ja myös päättää itse, mitä raha-asioistaan haluaa muille paljastaa:

”Mikä on sun palkka? Kuinka paljon oot velkaa? Mikä on sun vuokra? Mikä on sun rahatilanne? Paljonko sulla on rahaa? EN KERRO.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2020)

Raha ja tulevaisuus

Tarinoiden keksiminen antaa mahdollisuuden kuvitella erilaisia versioita omasta ja maailman tulevaisuudesta. Nuorten omassa tulevaisuudessa raha mahdollistaisi perheen perustamisen, harrastukset tai äkkirikastumisen mukanaan tuoman luksuselämän. Raha auttaa elämään omannäköistä elämää, mutta suurelle osalle nuorista raha ei ole itseisarvo:

“2040 Rahaa on sopivasti / olen itsenäinen. / omassa on kodissa piha terassi / olen vapaa ja tyytyväinen” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2020)

Moni nuori innostui myös pohtimaan, miltä tulevaisuus näyttäisi, jos raha katoaisi maailmasta. Kun ei olisi enää rikkaita ja köyhiä ja varallisuus ei enää määrittäisi ihmisen arvokkuutta ja asemaa, maailma voisi olla yhdenvertaisempi paikka. Toisaalta nuoret pohtivat myös kaaosta ja turvattomuutta, jota rahan katoaminen aiheuttaisi yhteiskunnassa. Raha on ihmisten luoma käytännöllinen sopimus, joka on lopulta vaikkapa vaihtokauppaa helpompi tapa jakaa tavaroita ja palveluita.

“Luultavasti ihmiset keksisivät rahan uudelleen. Koko yhteiskunta toimii rahan avulla. Hassua miten raha on vain pelkkää paperia ja silti se on niin arvokasta.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

Käytä rahaa vastuullisesti – nappaa talteen nuorten parhaat rahavinkit

Nuoret jakoivat runsaasti ajatuksiaan rahan järkevästä käytöstä. Rahan vastuullinen kuluttaminen liittyy sekä oman talouden pitämiseen tasapainossa että omien kulutustottumusten vaikutuksiin lähiympäristöön ja koko maailmaan. 

Rahan saaminen voi aiheuttaa huuman ja innostuksen tunteita, mutta impulsiivinen rahankäyttö johtaa ongelmiin. Nuoret ehdottivat ratkaisuksi muun muassa ennakointia, budjetointia, harkitsemista ja kierrätystä. Tarpeettoman tavaran ostaminen voi tuoda hetken mielihyvän muttei pitkäaikaista hyvinvointia:

“Älä osta turhaa tavaraa mitä et aio oikeasti käyttää. Sitten kun on liikaa tavaraa niin millään ei ole enää arvoa.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Nuorten vinkit rahankäyttöön:

”Laita aivot käyntiin” – seuraa rahankäyttöäsi

  • Selvitä, paljonko rahaa tulee ja menee: “Pidä kalenteria rahan käytöstä ja luokittele ne viikon lopussa turhaan ja tarpeelliseen ja harkitse ensi kerran”.
  • Suunnittele rahan käyttöä eli tee budjetti: “Aina 50 % säästöön, 10 % sun rahasta niihin asioihin mitä haluat ja 40 % niihin mitä tarvit”.

”Säästä valkoinen seteli mustan päivän varalle” – säästäminen tuo mahdollisuuksia tulevaisuuteen

  • Mieti tavoitteet.
  • Perusta säästötili.
  • Säästä säännöllisesti: kerran viikossa/kuukaudessa tai heti tietty prosentti tuloista.
  • Säästämisen ei tarvitse olla vaikeaa tai ryppyotsaista: “Ei oo diippii säästä vaa”.

”Nauti fiksusti” – harkitse ostoksiasi

  • Käytä rahaa siihen, mikä on sinulle tärkeää ja hyödyllistä. Älä osta miellyttääksesi muita.
  • Vertaa hintoja eri kaupoista ja nettisivuilta. Vertaile kilohintoja. Tutki, miksi sama tai samankaltainen tuote on saatavilla eri hintaan. Onko halvin tai kallein aina paras?
  • ”Aina ei tarvitse rahaa pitääkseen hauskaa.”
  • “Harkitse isoja ostoksia ainakin päivän.”
  • “Jos ei mahu taskuun tai voi syödä, älä osta.”
  • ”Poistu mukavuusalueelta, jos haluat jonkun tosi kalliin jutun”

“Jos sulla on mielessä joku asia minkä sä haluut joskus omistaa, kirjoita se ylös älä unoha sitä ja ala tekee sille asialle jotai niin voit olla ylpeä jostain edes kerran elämässä.”

Työpajaan osallistunut nuori

Katso nuorten rahatarinoita YouTubessa:

Katso lisää nuorten raha-aiheisia digitarinoita YouTube-soittolistalta. Jos soittolistan upotus ei näy, voit avata sen uudessa välilehdessä tästä .

Vuosina 2020–2023 toteutetussa Kestävä rahasuhde -hankkeessa nuoret käsittelivät raha-aiheita digitarinan keinoin. Hankkeen aikana 468 nuorta käsikirjoitti, tuotti ja editoi yhteensä 238 video- tai kuunnelmamuotoista digitarinaa, jotka toivat esiin monia erilaisia rahaan liittyviä näkökulmia. Hankkeen toimintaa rahoittivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja yrityskumppanimme Danske Bank. Kehittämishankkeen päätyttyä nuorten rahatarinatyöpajat ja opettajien koulutukset jatkuvat osana Taidot elämään -toimintaa.

Jaa

Lue lisää

TET.fi-palvelua kehitettiin Alma Medialla näin TETiläisten viikko sujui

Siiri, 27: “En olisi uskonut työpajan alussa, että olisin uskaltanut. Mutta minä uskalsin!”

Vanessa Saaranen ja Emilia Vepsäläinen, 18: ”Työpajoissa luottamus itseä ja muita kohtaan kasvoi”

Pysy ajan tasalla

Tilaa Lasten ja nuorten säätiön uutiskirje, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje
ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotRekisteriselosteSaavutettavuusselosteKeräyslupa

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö