Roolipelaaminen opettaa tulevaisuutta ja empatiaa

”Tää oli tosi jännä. En olis voinu uskoa, että se mun tyyppi kehittyy tommoseksi. Sehän sitten osas vaikka mitä ja siitä tuli tosi jotenkin hyvä.” Nuori seisoo luokkahuoneen ovella, eikä malta lähteä kotiin.

Hymyilen hänelle ja jäämme yhdessä fiilistelemään hänen kehittämäänsä hahmoa. Kehun nuorta vielä siitä, minkälaisia ideoita hänellä on ja kiitän, että hän on jaksanut tulla, vaikka välillä onkin ollut reilusti haasteita henkilökohtaisessa elämässä. Hän vain pyörittelee päätään ja kommentoi, että tottakai tämmöseen, tää oli niin erilaista ja siistiä.

Nuori on yksi vuonna 2020 Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat -hankkeen toimintaan osallistuneista nuorista. Hänellä on ollut omien sanojensa mukaan valtavasti haasteita ja väsymystä ja kaikkea. Mutta hän on ylittänyt minun, omien ohjaajiensa ja omat odotuksensa Mahdollisissa maailmoissa heittämällä ja kirkkaasti.

Roolipelin pedagogiset edut ovat kiistattomat

Mahdolliset maailmat -toiminnassa olemme rakentaneet hahmoja, kehittäneet yhdessä erilaisia tulevaisuuksia ja roolipelanneet vuoteen 2050 sijoittuvaa peliä, joissa nuoret ovat päässeet diplomaattisin ja dialogisin keinoin ratkomaan edessä olevia isoja haasteita.

Mahdolliset maailmat -toiminta perustuu roolipelaamiseen ja tulevaisuuden tutkimukseen. Kyseessä on kolmivuotinen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää peli, jota kuka tahansa voisi vetää 6–10 henkilön ryhmälle. Roolipeli kasvatusmenetelmänä on Suomessa vielä suhteellisen tuore, mutta menetelmän pedagogiset edut ovat kiistattomat ja onnistuneita esimerkkejä maailmalta on jo olemassa.  

Roolipelaaminen perustuu dialogiin, ryhmätyöhön ja parhaillaan se saa osallistujat ylittämään itsensä sekä havaitsemaan omassa roolihahmossa sekä muissa vahvuuksia ja onnistumisen paikkoja. Roolipelaamisen kiistattomiin etuihin kuuluu fiktiivisellä hahmolla leikkiminen, joka saa tehdä ja osata asioita, joihin pelaaja ei tässä todellisuudessa vielä kykene.

Tällainen työskentely mahdollistaa kokeilemisen ja oppimisen. Roolipelaaminen mahdollistaa myös aktiivisempien ja hiljaisempien osallistujien yhteistoiminnan. Taidekasvattajana ja opettajana ajattelen, että yksi oppimiskokemuksen takuuvarmin onnistumisen mittari on se, kun ryhmätilanteessa olevat ryhtyvät kuuntelemaan kavereiden ehdotuksia sekä antamaan kavereiden ehdotusten vaikuttaa myös omaan toimintaansa.

Roolipelaaminen yhdistyy tulevaisuudentutkimukseen

Mahdollisissa maailmoissa yhdistämme roolipelaamiseen tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä ja syväsukellamme nuorten kanssa vuoteen 2050 erilaisten utopioiden saattelemana.

Tulevaisuudentutkimus tarjoaa tieteellisen näkökulman erilaisten jo olemassa olevien kehityskulkujen havaitsemiseen. Se vahvistaa nuoria ajattelemaan omaa toimintaansa ja auttaa ymmärtämään, että tulevaisuus ei ole mikään ennalta päätetty julma kohtalo, johon meidän tulee passiivisesti kädet sidottuina alistua.

Roolipelin fiktiivinen hahmo saa tehdä ja osata asioita, joihin pelaaja ei tässä todellisuudessa vielä kykene.

Tulevaisuuden ajattelu ja haaveilu on jännittävää, kiinnostavaa ja monen nuoren mielestä aluksi myös pelottavaa. Eikä se ole mikään ihme. Ihmisestä johtuva ilmaston lämpeneminen, populismin ja valehtelun nousu politiikkaan sekä korona aiheuttavat tulevaisuudelle omat haasteensa.

Ne kaikki vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, kuinka nopeasti tai notkeasti nuoret heittäytyvät tulevaisuudesta unelmointiin. Epäselvä ja hähmäinen tulevaisuus rapauttaa meidän kaikkien, mutta etenkin nuorten tulevaisuususkoa ja sysää omien unelmien päälle harmaan verhon.

Kun ei ole unelmia, ei ole usein mitään menetettävää ja tämä voi näkyä välinpitämättömyytenä, passiivisuutena, heikkona itsetuntona sekä ääritoimintana, kuten väkivaltana muita kohtaan. Nuoret tarvitsevat erityistä tukea aikuisilta tilanteeseen, jossa oma käsittelykyky ja ymmärrys päättyy. Tulevaisuus on tällä haavaa sellainen.

Roolipelaamisesta apua väkivaltaisuuteen?

Viimeaikaiset uutiset nuorten henkirikoksista kertovat huutavasta tarpeesta empatia- ja tunnekasvatuksen saralla. Väkivallan muotoja on lukuisia , eivätkä teot näyttäydy aina fyysisinä. Osin tästä syystä esimerkiksi kouluväkivallan (tai koulukiusaamisen) tunnistaminen ja tapahtuminen on vaikea nähdä. Erilaiset taiteen menetelmät mahdollistavat ”puhumisen” ilman sanoja, mutta yhtä lailla roolipelaaminen opettaa empatiaa fiktiivisten hahmojen kautta. Ymmärrys toisten tunteista ja oman toiminnan vaikutuksista kasvaa pelaamisen myötä.

Yksi pelinkehittäjä Juhana Pettersonin ja meidän tavoitteistamme on ollut kehittää väkivallaton peli, jossa elämme maailmassa vuonna 2050 ja väkivalta ja aseet ei yksinkertaisesti ole enää ratkaisu. Jotain on tapahtunut ja elämme utopiassa, jossa väkivallalla ei ole enää minkäänlaista roolia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön uusi toimenpideohjelma käsittelee toimenpiteitä kouluväkivallan ehkäisemiseksi. Toimenpiteessä painotetaan ryhmäyttämisen ja tunnekasvatuksen merkitystä sekä nuorisotyön menetelmien hyötyjä myös oppilaitosympäristöissä.

Näihin menetelmiin roolipelaaminen sopii erinomaisesti. Roolipelaaminen vahvistaa empatian ja ryhmätyötaitojen lisäksi osallistumista ja mielikuvitusta. Roolipelaaminen ja muut taiteesta ammentavat menetelmät mahdollistavat oppimisen myös sellaisten nuorten kohdalla, jotka eivät perinteisistä opetusmenetelmistä innostu.

Taidemenetelmät ja kokeneet taidekasvattajat voivat tukea koulujen ja nuorten oppimisympäristöjen osaamista. Niitä on turha eriyttää marginaalisen toiminnan sisällöiksi, jokaisella meistä on opittavaa ja kehityttävää empatian, mielikuvituksen ja luovuuden saralla.

Menetelmien etuihin sopii myös se, että leikkiminen, pelaaminen ja heittäytyminen tekemisen äärelle sopii kaikille ikään katsomatta. Siksi roolipelaaminen on erinomainen menetelmä niin nuorille kuin aikuisille.

Ja toki se on oiva menetelmä sillanrakentajaksi meille, jotka jatkuvasti haemme uusia keinoja kohdata nuoria ja heidän kiinnostuksen kohteitaan!  

Kirjoittaja Milla Minerva Mertanen kehittää Mahdollisia maailmoja ja toimii useissa eri rooleissa joka päivä.