Jo joutui armas arki
Kohtaamme kesän lomien jälkeen koittavan arjen erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista käsin. Jokaisella meistä on vaihtelevat kyvyt ja valmiudet tehdä siitä sujuvaa. Etenkin aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori tarvitsee tukea arjen haltuunottoon, kirjoittaa asiantuntijamme Enna Angervuori.
Kirjoittanut
Enna Angervuori
Jutun laulunsanat ovat otteita nuorten kirjoittamasta kappaleesta Elämäni kuva. Voit kuunnella kappaleen kirjoituksen lopusta.
Loman ja arjen vuorottelu voi parhaimmillaan tuoda sopivasti jäsentävää rytmiä elämään. Se, tuottaako paluu arkeen ahdistusta vai helpotusta, riippuu siitä, kuinka mielekkääksi, merkitykselliseksi ja itselleen sopivaksi sen kokee.
Yhteiskunta määrittelee arjelle raamit, ja niiden puitteissa onnistumme vaihtelevasti luomaan omannäköistä elämää. Syystä tai toisesta johtuva normeihin sopeutumattomuus, epäonnistumisen kokemukset ja ulossulkeminen voivat aiheuttaa epämukavaa hankausta ja jatkuvaa tunnetta siitä, että on vääränlainen. Pahimmillaan tämä voi johtaa siihen, että ihminen ei pääse mukaan arjen, juhlan ja levon yhteisölliseen ja yhteyttä luovaan sykliin. Arjen tasaisuus voi puuduttaa, mutta toisaalta se luo myös turvaa.
Mikron ääni, pian hernarii taas, luvassa
Kumoo sekaan purkkimaissin, jotta tulis makua
Töihinkin jälleen, pitäis mennä, on moti kateissa
Tietä niellä, kilsoja velkaa, Scanian ratissa
Itsenäistyvillä nuorilla on valtava joukko erilaisia taitoja omaksuttavanaan. On opittava huolehtimaan kodista, ruokahuollosta, omasta hyvinvoinnista ja opiskeluista tai työnteosta. Syödäänkö tänään hernekeittoa purkkimaissilla, entä mistä löytää motivaatiota töihin menemiseen? Ihmissuhteiden ylläpitäminen ja oman talouden hallinta kuuluvat nekin olennaisina osina arkeen.
Tämän lisäksi ilmastonmuutoksen aikana tulisi osata myös pelastaa maailma. Omaakin tulevaisuutta pitäisi osata suunnitella seuraavaa viikkoa pidemmälle. Aikamoinen paketti sisäistettäväksi. Suomalainen yksin selviytymistä painottava kulttuuri vahvistaa painetta pärjätä. Kaikkialla maailmassa nuorilla ei ole yhtä kiire muuttaa omillensa.
Yhteisen arjen rakentaminen yhteiskunnassa on aina sovittelua erilaisten tarpeiden ja ominaisuuksien välillä, onpa kyse sitten aamu- tai iltavirkkuudesta, oikea- tai vasenkätisyydestä, taikka suuremmista eroista kulttuurien, sosioekonomisen taustan, fyysisten rajoitusten, neuropsykologisten piirteiden ja kognitiivisten taitojen tasolla. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa tarjotaan apua monenlaisille ihmisille siinä luovimiseen sekä tukiverkostoja arjessa selviytymiseen heille, joilla niitä ei luonnostaan ole.
Aika kuluttaa elämää, aika kulua saa
On bensa taas vähän kalliimpaa, eläkkeellekin monta vuotta
Aika kuluttaa elämää, aika kulua saa
Kyky ilmaista itseään on yksi omannäköisen arjen peruspilareita. Luova tekeminen turvallisessa ilmapiirissä tuo nuorelle mahdollisuuden käsitellä elämäänsä liittyviä kysymyksiä. On tärkeää, että nuori saa uskoa siihen, että omannäköinen tekeminen on arvokasta ja tärkeää. Se, mitä hän tekee ja sanoo, ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Arjen realiteetteja sekä siihen kohdistuvia toiveita ja unelmia voi käsitellä vaikkapa muotoilemalla ajatuksensa lauluksi.
Jo 10 vuoden ajan Taidot elämään -toiminnassa aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ovat sanoittaneet elämää ja ajatuksiaan luovan tekemisen kautta. Yhden työpajan aikana syntyy nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama musiikkikappale tai lyhytelokuva.
Alla voit kuunnella Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-opiskelijoiden tekemän kappaleen Elämäni kuva. Kappale syntyi keväällä 2023 ammattimuusikoiden Heikki Tanin ja Juuso Torpakon kanssa.
“Toisko joku värit takaisin elämän kuvaan”, kysyy laulun kertoja. On tärkeää, että kuulemme nuorten tarpeita ja toiveita heidän arkeensa liittyen. Muistetaan tehdä niin tänäkin syksynä, kun arjen pyöritys taas alkaa.
Kirjoittaja Enna Angervuori työskentelee asiantuntijana Taidot elämään -toiminnassa.
