Lukeminen on monipuolisempaa kuin ennen – Hilkka Virolainen: ”Tunnetaidot ja itseluottamus kehittyvät lukiessa”

04.09.2020

Jaa

Lukemisen merkitys ei katso ikää. Puheterapeutti Hilkka Virolainen kohtaa työssään monia kielelliseen ilmaisuun liittyviä ongelmia. Lukeminen on monipuolisempaa kuin ennen ja tarjolla on monia keinoja, joiden avulla lukemista voi kehittää. Pikkujätti on yksi Read Hour -kampanjan pääyhteistyökumppaneista.

Kirjoittanut

Leila Björklöf

Lukeminen antaa mahdollisuuden oppia uutta. Se avaa uusia maailmoja, koskettaa ja naurattaa kaiken ikäisiä. Pikkujätissä sekä yksityisenä ammatinharjoittajana pitkän uran tehnyt puheterapeutti Hilkka Virolainen tietää, miten paljon lukemisesta on hyötyä kielelliselle kehitykselle ja itsetunnolle.

Lukeminen tukee vuorovaikutusta

Virolainen korostaa, että vanhemmilla on iso merkitys lapsen lukuinnostuksen syttymisessä. Riimittelyt ja lorut ovat tärkeitä kielellisiä virikkeitä pienille lapsille. Hyvä lähtökohta on, että lapsi on tottunut kotona näkemään kirjoja ja lukeminen on normaali osa arkea.

Kirjojen kieli on huomattavasti vivahteikkaampaa kuin arkipäiväinen jutustelu. Lukemisen myötä lapsen sanavarasto laajenee, mielikuvitus kasvaa ja kerrontataidot kehittyvät. Myös kielioppi ja keskittymiskyky vahvistuvat.

Itsekin kolmen jo aikuisen lapsen äitinä Virolainen korostaa erityisesti yhteisten lukuhetkien merkitystä. ”Silloin lapsi voi rauhoittua vanhemman kainalossa, nauttia läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta.”

Työssään Virolainen kohtaa vanhempia, jotka kokevat paineita siitä, että lapselle pitäisi lukea haastavia kirjoja jo varhain. Lapsen kanssa lukeminen tulisi kuitenkin aloittaa selkeistä kuvakirjoista, joissa on vain vähän tekstiä. Virolainen suosittelee lukemaan aluksi myös sarjakuvia, jolloin lapsi saa itse lukea puhekuplien pienet tekstit, kuten ”oho” ja ”auts”. Onnistumisen kokemukset ovat merkityksellisiä. Ne kehittävät itsetuntoa ja motivoivat lasta lukemaan enemmän.

Lukemisella on vahva yhteys tunnetaitojen kehittämiseen. “Lukeminen on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille, jotka vasta harjoittelevat tunnetaitoja”, Virolainen pohtii.

Empatiakyky ja tunnetaidot ovat tärkeitä arkipäiväisessä elämässä. Tarinoiden ja satujen avulla lapsi oppii ymmärtämään, että ihmiset reagoivat, ajattelevat ja tuntevat eri tavoin.

Kirjojen uudet muodot auttavat oppimaan

Puhuessaan lukemisesta Virolainen ei tarkoita vain perinteisiä kirjoja. Lukemisen eri muotojen, kuten ääni- ja e-kirjojen myötä jokainen voi oppia nauttimaan lukemisesta ja kirjallisuudesta. Virolainen nostaa esille myös ihmisten erilaiset oppimistyylit, jotka vaikuttavat vahvasti lukemiseen.

”Nuori, joka oppii parhaiten kuuntelemalla, voi löytää kiinnostuksen lukemista kohtaan äänikirjoista.”

Vaikka nykyään ollaan huolissaan erityisesti nuorten lukemisen vähenemisestä, Virolainen nostaa esille, että nuoret lukevat edelleen. He lukevat päivittäin paljon lyhyitä tekstejä digitaalisessa ympäristössä ja myös reagoivat niihin nopeasti.

”Lukeminen on valtavan monimuotoista. Vaikka lukemisen muoto on muuttunut, mikään tapa lukea ei ole toista huonompi”, Virolainen huomauttaa.

Lukutaitokampanja Read Houriin viitaten Virolainen arveleekin jokaisen nuoren viettävän päivittäin ainakin tunnin sosiaalisessa mediassa lukien tai kirjoittaen.

Sosiaalisessa mediassa lukeminen ei kuitenkaan ole niin pitkäjänteistä kuin kirjan lukeminen. Kun halutaan innostaa nuoria lukemaan pidempiä tekstejä, Virolainen suosittelee tutustumaan erilaisiin harrastelehtiin sekä omien idolien elämäkertoihin. Kun mielenkiinto aihetta kohtaan on valmiina, lukeminen on huomattavasti mieleisempää. Virolainen kannustaa opettajia ottamaan oppilaat mukaan luettavien kirjojen valintaan.

”Kun kyseessä on oppilaiden oma toive, se motivoi lukemaan.”

Virolainen suosittelee tutustumaan selkokielisiin kirjoihin, mikäli lapsi tai nuori kokee lukemisen haastavaksi. Selkokeskuksen sivuilta löytyy kattava lista eri ikäkausille tarkoitetuista kirjoista, joiden joukossa on niin lastenkirjoja, nuortenromaaneja kuin dekkareita.

”Selkokielisen kirjan sisältö ja juoni pysyvät ennallaan, mutta kieli on helpompaa ja lauseet lyhyempiä”, Virolainen kertoo. ”Niitä on todella suuri valikoima saatavilla – monet voivat vaikka yllättyä!”

Selkokeskus on suositellut luettavaa myös Read Hourin ajaksi. Löydät lukusuositukset täältä .

Lue lisää

Onko lukutaito kaikkien oikeus? Koostimme yhteen Twitter-chatista nousseet oivallukset

Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö