Julkaistu: 30.4.2020

Myytti nuorten halusta maata Pattayalla ja tienata Instagram-julkkiksina ei pidä paikkaansa

Nuorten ajatukset työelämän muutoksista ovat yllättävän erilaisia kuin aikuisten keskustelut aiheesta. Yhteiskunnan on kiinnitettävä huomiota siihen, että nuoret tietävät, millaiseen työelämään he valmistuvat, kirjoittaa Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Sara Peltola.

90 prosenttia nuorista toivoo omien arvojensa mukaista työtä, selvisi viime viikolla julkaistusta Nuorisobarometrista. Nykyään todetaan usein, että myytti työtä vieroksuvista nuorista olisi jo historiaa. En ole samaa mieltä. 

Harhakäsitys siitä, että nuoret haluavat vain maata Thaimaan Pattayan rannalla ja olla Instagram-julkkiksia, pulpahtelee edelleen säännöllisesti keskusteluun. On nuoria halventavaa ajatella, että he eivät haluaisi töihin. 

Aikuisina ja työelämän rakentajina meidän pitää katsoa peiliin. Tietävätkö nuoret tarpeeksi työmarkkinoista? Tarjotaanko heille ensimmäisiä mahdollisuuksia kokeilla? Maksetaanko heille reilua korvausta? Nuorilla on into lähteä työelämään – se ei saa tukahtua. 

Barometrin mukaan vain 67 prosenttia nuorista ajattelee, että työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa koulutusta. Prosentti on hyvin alhainen. Nuoret saattavat ajatella koulutusta nimenomaan koulussa tapahtuvana opiskeluna, josta saa tutkinnon tassuunsa. Se ei silti yksinään riitä selittämään tätä vastausprosenttia, joka on nyt Nuorisobarometrin historian alimmalla tasolla. 

Aikuisten puheiden ja tarinoiden kautta pitäisi tuoda esille, mitä jatkuva oppiminen ja kouluttautuminen on työelämässä ja mikä sen merkitys on. Meidän tulisi näyttää nuorille, miten muutostilanteet käännetään oppimiskokemuksiksi, jotta he pystyvät luovimaan työelämässä. 

Nuorisobarometrissa kävi ilmi, että alle puolet nuorista oli sitä mieltä, että he vaihtavat työpaikkaa useamman kerran. On hienoa, että nuoret suhtautuvat optimistisesti mahdollisuuksiinsa saada vakituista työtä, mutta onko tämä realistinen odotus? Useissa raporteissa työelämän on ennustettu muuttuvan yhä pirstaleisemmaksi. Yhteiskunnan on kiinnitettävä huomiota siihen, että nuoret tietävät, millaisten muutosvoimien keskellä he työelämään astuvat. 

Tekoälyn ja globalisaation myötä työelämään voi tulla isojakin rakennemuutoksia. Samalla nuoret naiset ovat huomattavasti miehiä enemmän huolissaan siitä, saavatko he töitä.  

Se, onko töissä vai ei ja se, kuinka nopeasti työllistyy, ovat helposti identiteetti- ja omanarvontuntokysymyksiä. On huolestuttavaa, jos varsinkin tytöt rakentavat identiteettiään sen varaan, että ollakseen arvokkaita heidän täytyy työllistyä ja olla töissä. Huoli työelämään siirtymisestä voi olla yhteydessä tyttöihin liitettyyn pärjäämisen ideaaliin ja kiltin tytön syndroomaan. 

Jos työllistymiseen tulee rakenteellinen ongelma esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä, ihminen ei voi ottaa sitä omalle kontolleen ja ajatella työttömyyden olevan henkilökohtainen epäonnistuminen. 

Nuoret tulevaisuuden tekijöinä 

Nuorisobarometrista selvisi, että nuoret pitävät työnä lähinnä palkkatyötä ja yrittäjyyttä. Tytöillä ja ympäristöarvoja kannattavilla nuorilla työn käsite oli kuitenkin muita laajempi. Tämä saattaa selittyä sillä, että naiset voivat nähdä kotityön tekemisen ja lastenhoidon miehiä helpommin työnä. 

Nykyään keskustellaan paljon siitä, onko työn käsite murroksessa ja voidaanko kaikkea yhteisten ongelmien ratkaisemista pitää työnä. Lisäksi käydään keskustelua siitä, mikä on ekologisesti kestävää työtä. Näitä keskusteluja seuraavat nuoret saattavat olla paremmin perillä siitä, mikä kaikki voi olla työtä. 

Nuorille tulisi antaa työvälineitä itse tutkia, pohtia ja oivaltaa, miten muutostrendit tulevat vaikuttamaan heihin. Siinä he tarvitsevat tulevaisuuslukutaitoa eli kykyä ymmärtää, miten nykyhetki vaikuttaa tulevaisuuteen ja toisin päin sekä kykyä ymmärtää, miten he voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. 

Vaikka työpaikan vaihtaminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat työelämän nykytrendejä, yhä harvemmat nuoret näkevät noiden trendien toteutuvan tulevassa työelämässään. Nuorisobarometrin tuloksia voi lähestyä myös siltä kannalta, että nuoret kertovat nyt meille, miltä tulevaisuus heidän silmissään näyttää. Nuoret eivät astu valmiiksi rakennettuun maailmaan sivustakatselijoina. He ovat tulevaisuuden tekijöitä. 

Kirjoittaja Sara Peltola auttaa Lasten ja nuorten säätiössä nuoria löytämään väyliä työelämään. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja kulttuurituottaja (AMK). Hän suhtautuu tulevaisuuteen uteliaasti ja odottaa malttamattomasti, että kone korvaa hänet sähköposteihin vastaajana.

‹ Takaisin listaukseen