Opinto-ohjaaja Satu Syyrakki: ”Tulevaisuus on kaukainen kysymys monille lukioikäisille nuorille”

Millaista osaamista ja työtä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten nuoria valmennetaan eteenpäin ekologisen jälleenrakennuksen ajassa? Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus avasi tulevaisuusajattelua ja työn tulevaisuuksia opinto-ohjaajille asiantuntijapuheenvuorojen ja harjoitusten avulla.

Satu Syyrakki, mitä tulevaisuusajattelu tarkoittaa opinto-ohjaajan työssä?  

Tulevaisuusajattelun voisi mieltää tiedoksi siitä, mitkä alat tulevaisuudessa vetävät ja millaisella koulutuksella nuori varmasti työllistyy. Kuitenkin kyse on paljon laajemmasta asiasta. 

Opona voin valaa nuoriin uskoa siitä, että tulevaisuudessa on mahtavia mahdollisuuksia ja nuoret itse voivat vaikuttaa tulevaan. Näin voin inspiroida nuoria ja kannatella heidän optimismiaan. 

Toisin kuin muissa oppiaineissa, on opinto-ohjauksessa tälle paljon tilaa, sillä oppiaineen sisältö on niin laaja. Kuitenkin oponkin tulee opetella ajattelemaan tulevaisuutta laajasti ja monipuolisesti, että osaa puhua siitä innostavasti nuorten kanssa. 

Mikä nuoria eniten mietityttää tulevaisuudessa? Millaisiin kysymyksiin he tarvitsevat tukea? 

Ilmastoahdistuksesta puhutaan paljon, mutta kokemukseni mukaan tämä koskettaa vain pientä osaa nuorista. Isompi ongelma on se, että nuoret eivät hahmota vaihtoehtojaan. He eivät ole kovin rohkeita ajattelijoita, koska ajattelevat, että eivät vielä tiedä mistään mitään. Tulevaisuus on myös nuorille niin valtava kysymys, että he eivät välttämättä osaa käsitellä siihen liittyviä kysymyksiä.  

Miksi osallistuit Työn tulevaisuudet -koulutukseen? Mitä se antoi? 

Jos nuoria haluaa kannustaa ajattelemaan isosti, pitää itsekin pystyä sellaiseen ajatteluun. Kuitenkin arki opinto-ohjaajan työssä on niin hektistä, että isosti ja luovasti ajattelu voi jäädä vähemmälle. Sen vuoksi tällaiset koulutukset ovat arvokkaita. 

Koulutuksen asiantuntijapuheenvuorot olivat innostavia. Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi konkreettisia harjoituksia, joilla tulevaisuutta voi käsitellä nuorten kanssa.  

Jotkut tulevaisuusajatteluun liittyvät termit ovat hankalia yliopistossa opiskelleille aikuisillekin. Koulutuksessa opin sanoittamaan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä ja mahdollisuuksia nuorille ymmärrettävästi. Kirjasin ylös lauseita, joiden avulla voin herättää keskustelua ja saada nuoret ajattelemaan asioita toisin. 

Miten nuorten tulevaisuusajattelua käytännössä tuetaan? 

Opona en voi sanoa, millaiseksi kenenkin tulevaisuus rakentuu, vaan nuorten täytyy itse oppia ajattelemaan asioita ja omia vaihtoehtojaan luovasti. Sen jälkeen he voivat alkaa hahmottaa, mikä tulevaisuudessa voi olla mahdollista ja mitä asioiden eteen voi itse tehdä. 

Itsenäinen ajattelu edellyttää sitä, että nuoret oppivat seulomaan kaikesta saatavilla olevasta tiedosta se, mikä on olennaista ja totta. Tässä heidän huomiotaan tulee muistaa kiinnittää kaikkeen hyvään, mitä tulevaisuus pitää sisällään, ja siihen mahdollisuuteen, että kaikki meneekin hyvin. Itse olen esimerkiksi kertonut, että Suomessa on nykyään tarjolla hirvittävä määrä kiinnostavia koulutusaloja, joita minun aikanani ei vielä ollut. Tämä on monille nuorille innostavaa. 

Painotan nuorille sitäkin, että tärkeintä on lähteä liikkeelle. Vaikka suunnitelmat eivät vielä olisi täysin selvät, voi aina tehdä jotain. Asiat selviävät pikkuhiljaa. 

Millaisia eväitä koulutus antoi omaan työhösi tulevaisuudessa? 

Se vahvisti käsitystäni siitä, miten työelämää tehdään houkuttelevaksi nuorille. Esimerkiksi omat alumnimme voivat antaa nuorille esimerkkejä innostavista mahdollisuuksista. Lisäksi kurssi muistutti minua siitä, että minunkin tulee ylläpitää omaa innostustani ja optimismiani, että voin innostaa edelleen nuoria. 

Ymmärsin senkin, että tulevaisuusajattelun vahvistaminen on kollektiivinen tehtävä. Koulun tasolla kaikkien opettajien tulee osallistua siihen. Toisaalta maailma on meidän kouluamme laajempi. Olen itse aktiivisesti mukana koulumme kansainvälistämistyössä, ja käsitin, että kansainvälisyys on hyvä väline tulevaisuuden kysymysten käsittelyyn. Jos esimerkiksi nuoremme voivat pohtia ilmastokysymyksiä yhdessä portugalilaisten opiskelijoiden kanssa, se vahvistaa heidän käsitystään siitä, että maailma on luokkahuonettamme suurempi, ja asioiden eteen voidaan toimia yhdessä. 

Teksti: Anne Ventelä