Unelmien some: Mitä nuoret toivovat tulevaisuuden sosiaaliselta medialta

Esipuhe

Nuori sukupolvi on kasvanut sosiaalisen median alustoilla. Jo ennen koronaa nuoret viettivät tutkimusten mukaan aikaa sosiaalisessa mediassa keskimäärin 15–20 tuntia viikossa. Koronan myötä käyttö on lisääntynyt entisestään. Se, mitä somessa tapahtuu, vaikuttaa valtavasti nuorten elämään nyt ja tulevaisuudessa.

Tutkimuksemme mukaan nuoret itse ovat huolestuneita siitä, että kiusaamista ja vihapuhetta ei somessa saada kuriin tulevaisuudessakaan. Silti he näkevät sosiaalisessa mediassa valtavasti mahdollisuuksia. Sen kautta voi esimerkiksi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

On siis korkea aika ottaa nuoret mukaan somen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Selvityksemme osoittaa, että nuorilla on paljon sanottavaa ja he arvioivat somea ja sen käyttöä analyyttisesti, asiantuntevasti ja kriittisesti.

Nuorten vastauksista piirtyvä unelmien sosiaalinen media on turvallinen, yhdenvertainen ja tekee maailmasta paremman. Tähän haavekuvaan on vielä matkaa. Selvityksen loppuun olemme koonneet suosituksia eri ryhmille siitä, miten nuorten haaveilemaan sosiaalisen median tulevaisuuteen voitaisiin päästä.

---

TL;DR: Millainen on nuorten unelmien some?

Nuorille tulevaisuudessa häämöttävä unelmien some on ennen kaikkea turvallinen paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Siellä erilaisia ääniä ymmärretään ja omaa arkea jaetaan silottelematta eli filtterit on unohdettu.

Some on myös paikka edistää itselle tärkeitä asioita. Kaikki, myös vähemmistöt, saavat äänensä yhdenvertaisesti kuuluviin ja tulevat kuulluiksi. Nuoret uskovatkin, että sosiaalinen media parantaa yhteiskunnallista keskustelua. Nuoret käyttävät tulevaisuudessa somea tietoisesti oman maailmankuvansa laajentamiseen.

Suurin uhkakuva unelman toteutumiselle on, että kiusaamista ja vihapuhetta sosiaalisessa mediassa ei saada kuriin. Nuoret pelkäävät, että kiusaaminen sosiaalisessa mediassa jatkuu, mutta eivät tietenkään toivo sitä. Kenties siksi nuoret uskovat ja toivovat, että moderointi sosiaalisessa mediassa lisääntyy.

Yhdestä asiasta nuoret ovat erityisen huolissaan. He uskovat, että tulevaisuudessa some haukkaa entistä suuremman osan ajastamme, mutta eivät halua, että näin kävisi. Sen sijaan nuoret toivovat enemmän aikaa keskenään ilman somea.

Kaiken kaikkiaan kyselyvastauksista piirtyy kuva aikaansa seuraavista ja analyyttisistä nuorista, jotka näkevät somen kehittymisessä paljon mahdollisuuksia, mutta myös uhkakuvia.

Kiinnostavaa on, että vastauksissa oli merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Tytöt tunnistivat sosiaalisen median kehityksessä poikia enemmän uhkakuvia, mutta toisaalta näkivät sen tuovan myös enemmän mahdollisuuksia.

Merkittävää on myös se, että 15-vuotiaat vastaajat erosivat monissa vastauksissa vanhemmista vastaajista, koska he suhtautuivat sosiaalisen median tulevaisuuteen optimistisemmin. Mitä vanhemmaksi nuoret tulevat, sitä kriittisemmin he myös tunnistavat sosiaalisen median varjopuolia.

---

Selvityksen kymmenen tärkeintä havaintoa

82 prosenttia vastaajista uskoi, että nuoret käyttävät viiden vuoden päästä enemmän sosiaalista mediaa kuin tällä hetkellä. Kuitenkin vain 21 prosenttia vastaajista toivoi, että somessa vietetään tulevaisuudessa enemmän aikaa.

72 prosenttia vastaajista uskoi, että sosiaalinen media vaikuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän nuorten identiteetin rakentumiseen. Kuitenkin vain 24 prosenttia toivoi, että näin kävisi.

75 prosenttia vastaajista uskoi siihen, että nuoret voivat tulevaisuudessa somen avulla vaikuttaa nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti tärkeinä pitämiinsä asioihin.

78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että nuoret käyttävät somea tulevaisuudessa nykyistä enemmän oman maailmankuvansa laajentamiseen.

62 prosenttia vastaajista uskoi, että vähemmistöjen edustajia kuullaan tulevaisuudessa somessa entistä paremmin. Vain 12 prosenttia uskoi, että näin ei tapahdu.

58 prosenttia vastaajista uskoi, että sosiaalisen median ansiosta ihmiset ymmärtävät tulevaisuudessa aiempaa paremmin muiden mielipiteitä ja näkemyksiä. Tähän ei uskonut ainoastaan 14 prosenttia vastaajista.

57 prosenttia vastaajista uskoi, että omaa arkea jaetaan tulevaisuudessa aidompana ja kaunistelematta. Vain 14 prosenttia vastaajista ei uskonut, että näin tapahtuu.

74 prosenttia vastaajista uskoi, että vaikuttajilla on tulevaisuudessa suurempi vaikutus nuorten elämään kuin nyt.

58 prosenttia vastaajista uskoi, että vuorovaikutus somessa on tulevaisuudessa parempaa kuin nyt. Vain 8 prosenttia oli tästä eri mieltä.

63 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että moderointi eli valvonta sosiaalisessa mediassa lisääntyy. Vastaajista 22 prosenttia ei toivonut valvonnan lisääntyvän.

Somen käyttö kasvaa, vaikka nuoret toivovat enemmän yhteistä aikaa kasvotusten

Tutkimusten mukaan nuoret viettävät sosiaalisessa mediassa aikaa vuosi vuodelta enemmän. Nuoret uskovat trendin jatkuvan: lähes kaikki vastaajat (82 %) olivat sitä mieltä, että viiden vuoden päästä nuoret käyttävät entistä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Huomionarvoista on, että vain 21 prosenttia vastaajista toivoi, että somessa vietetään tulevaisuudessa enemmän aikaa.

Ero tyttöjen ja poikien välillä oli huomattava. Tytöistä vain 12 prosenttia toivoi, että nuoret viettävät tulevaisuudessa enemmän aikaa somessa. Pojista melkein joka kolmas (30 %) toivoi enemmän aikaa somessa. Avovastauksissa yksi yleisimmistä sosiaalisen median tulevaisuuteen liitetyistä uhkakuvista oli se, että “koko elämä siirtyy someen”.

Selvityksestä käy ilmi, että valtaosa nuorista (67 %) haluaisi viettää keskenään enemmän aikaa ilman sosiaalista mediaa. Hälyttävää on, että ainoastaan neljäsosa piti todennäköisenä sitä, että tämä toteutuu tulevaisuudessa. Vastaajista vain 9 prosenttia sanoi, että ei toivo somevapaan ajan määrän kasvavan elämässään.

Ero sukupuolten välillä oli selvä. Tytöt toivoivat poikia enemmän, että nuoret viettäisivät enemmän aikaa yhdessä ilman sosiaalista mediaa. Tytöistä tätä toivoi 75 prosenttia, pojista 59 prosenttia. Mielenkiintoista on myös, että pojat pitivät tyttöjä todennäköisempänä sitä, että somesta vapaan ajan määrä kasvaa.

Pojista joka kolmas (32 %) arvioi, että somessa käytetyn ajan määrä kasvaa. Tytöistä tähän uskoi vain 16 prosenttia. Huomionarvoista on, että vanhemmat vastaajat toivoivat nuorempia enemmän, että somesta vapaa aika kasvaisi. Samalla vanhemmat vastaajat myös pitivät tätä epätodennäköisempänä kuin nuoremmat.

Nuoret kertoivat avovastauksissaan heitä pelottavan esimerkiksi:

“Että koko elämä perustuu sosiaaliseen mediaan ja sen ympärille.” – nuori, 18

“Että jos ei käytä somea niin kukaan ei huomio sinua.” – nuori, 17 

”Se, että sosiaalinen media alkaisi enemmän korvata aitoja ihmissuhteita.” – nuori, 17 

Omaa arkea halutaan jakaa somessa aitona ja kaunistelematta

Somea syytetään paljon kiiltokuvamaisuudesta, hyvien puolien korostamisesta ja huonojen häivyttämisestä. Selvityksen tuloksissa huomionarvoista on, että suurin osa vastaajista (57 %) uskoi siihen, että tulevaisuudessa omaa arkea jaetaan somessa nykyistä aidompana ja kaunistelematta. Ainoastaan 14 prosenttia ei uskonut näin tapahtuvan.

Nuoret pitivät somen “aiempaa aidompaa meininkiä” myös tärkeänä. Muutosta kohti silottelemattomampaa somea toivoi 60 prosenttia vastaajista, ja ainoastaan 9 prosenttia ei toivonut, että näin kävisi. Myös sukupuolten välillä oli havaittavissa selkeä ero: tytöt toivoivat aidompaa somea selvästi poikia enemmän. Myös vanhemmat vastaajat näkivät tämän nuorempia tärkeämpänä.

Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus tapahtui pitkään kirjoitetun tekstin välityksellä, mutta kuvien ja videoiden merkitys on kasvanut jatkuvasti. Vastaajista 63 prosenttia uskoi, että kuvien ja videoiden merkitys kasvaa myös jatkossa tekstisisältöjen kustannuksella.

Sisältöjen muoto ei vaikuta olevan nuorille kovin tärkeää: 45 prosenttia vastasi, että ei ole väliä sillä, väheneekö tekstin määrä visuaalisuuden lisääntyessä. Erityisesti nuoremmat vastaajat toivoivat somen siirtyvän enemmän audiovisuaaliseen sisältöön.

Vaikuttajien rooli nuorten elämässä korostuu

Sosiaalinen media vaikuttaa nuorten identiteetin rakentumiseen. Nuoret tiedostavat tämän, eivätkä pidä sitä hyvänä asiana. Vastaajista 72 prosenttia uskoi, että somen merkitys nuoren identiteetin rakentumisessa kasvaa tulevaisuudessa. Tätä kuitenkin toivoi vastaajista vain joka neljäs (24 %). Tytöt pitivät tätä kehityssuuntaa todennäköisempänä ja epätoivottavampana kuin pojat. Myös vanhemmat vastaajat pitivät tätä todennäköisempänä ja epätoivottavampana kuin nuoremmat vastaajat.

Sosiaalisen median vaikuttajien rooli nuorten arjessa on suuri. Nuoret uskoivat, että tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa. Vastaajista valtaosa (74 %) uskoi, että vaikuttajilla on jatkossa entistä suurempi vaikutus nuorten elämään.

Kun nuorilta kysyttiin, pitävätkö he vaikuttajien roolin kasvua toivottavana, vastaukset jakautuivat melko tasan. Kehitystä piti hyvänä 28 prosenttia nuorista, epätoivottavana 35 prosenttia nuorista ja 34 prosenttia vastasi, ettei asialla ole heille merkitystä.

Tytöt pitivät vaikuttajien roolin kasvua nuorten arjessa poikia todennäköisempänä. Vanhemmat vastaajat suhtautuivat nuoria kielteisemmin vaikuttajien roolin kasvuun. Vaikuttajat ansaitsevat yleensä ainakin osan elannostaan sosiaalisen median avulla. Kiinnostava havainto selvityksessä on, että vastaajat uskoivat, että somen avulla entistä useampi nuori ansaitsee rahaa (72 %) tulevaisuudessa ja tätä myös toivoi noin puolet vastaajista. Erityisesti pojat toivoivat somen ansaintamahdollisuuksien kasvamista.

Nuoret analysoivat avovastauksissaan somen vaikutuksia esimerkiksi näin:

”Sosiaalinen media on liian pinnallinen ja antaa kehittyville itseään etsiville nuorille vääränlaisen maailmankuvan sekä oletuksen, että pitäisi näyttää tietynlaiselta jotta voisi tuntea kuuluvansa johonkin.” – nuori, 18 

“Minua pelottaa, että sosiaalinen media saa nuoret luulemaan, että elämän pitäisi olla tietynlaista, jotta se olisi hyvää” – nuori, 17 

“Jonnet kehittyy väärään suuntaan” – nuori, 18 

Nuoret pelkäävät, että kiusaaminen ei vähene

Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on tutkimusten mukaan kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tämän valossa ei liene yllätys, että iso osa vastaajista (39 %) ei uskonut, että kiusaaminen vähenee tulevaisuudessa. Kuitenkin melkein joka kolmas (31 %) uskoi kiusaamisen vähentyvän. Vajaa kolmasosa vastaajista (26 %) ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Sukupuolten välillä oli havaittavissa selvä ero myös tässä kysymyksessä: pojat uskoivat kiusaamisen vähentyvän, tytöt eivät. Avovastauksissa kiusaamisen lisääntyminen on yksi keskeisimmistä sosiaalisen median tulevaisuuteen liitetyistä uhkakuvista.

Kiinnostavaa on, että suurin osa vastaajista (62 %) uskoi, että moderointi ja valvonta lisääntyvät sosiaalisessa mediassa ja tätä myös toivoi yli puolet (55 %). Ainoastaan joka viides (22 %) ei toivonut tätä ja viidennes (21 %) vastasi, ettei asialla ole heille merkitystä. Tytöt toivovat moderointia poikia enemmän.

Areena vaikuttamiselle ja maailmankuvan laajentamiselle

Selvityksen perusteella nuoret näkevät sosiaalisessa mediassa valtavasti mahdollisuuksia, joiden avulla yhteiskunnasta voi rakentaa paremman. Valtaosa vastaajista (78 %) oli sitä mieltä, että nuoret käyttävät somea viiden vuoden päästä nykyistä enemmän oman maailmankuvansa laajentamiseen. Tätä myös toivoi suurin osa vastaajista (54 %).

Tytöt toivoivat selvästi poikia enemmän, että somea käytettäisiin oman maailmankuvan laajentamiseen. Tytöistä tätä toivoi 60 prosenttia ja pojista 45 prosenttia. Tytöt myös pitivät kehitystä poikia todennäköisempänä.

Vastaajat uskoivat myös siihen, että nuoret voivat tulevaisuudessa vaikuttaa somen avulla nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti tärkeinä pitämiinsä asioihin. Tätä myös toivoi suurin osa vastaajista (71 %). Vain muutama prosentti ei toivonut, että näin kävisi. Tässäkin asiassa tytöt sekä toivoivat enemmän että pitävät asiaa todennäköisempänä kuin pojat. Vanhemmat vastaajat toivoivat tätä enemmän kuin nuoremmat.

Somen ansiosta ihmiset ymmärtävät toisiaan paremmin

Yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalisessa mediassa on polarisoitunut viimeisten vuosien aikana. Selvityksen perusteella nuoret uskovat kuitenkin, että yhteiskunnallinen keskustelu on somen ansiosta tulevaisuudessa monipuolisempaa. Tähän uskoi 58 prosenttia vastaajista. Vain 10 prosenttia ei uskonut näin tapahtuvan. Tytöt uskoivat keskustelun monipuolistumiseen poikia enemmän.

Lisäksi vastaajien (58 %) mielestä sosiaalisen median ansiosta ihmiset ymmärtävät tulevaisuudessa entistä paremmin toisten mielipiteitä.

Avovastauksissa nuoret toivat esiin sosiaalisen median keskustelukulttuuriin liittyvän huolenaiheen siitä, että keskustelu on liian vakavaa, ja itsestä pieniltä tuntuvat käsitteelliset lipsahdukset voivat johtaa ongelmiin.

Se ettei mistään saa enää vitsailla ja jos sanoo yhdenkin väärän sanan niin kaikki pahoittaa mielensä.

Valtaosa nuorista (58 %) uskoi, että vuorovaikutus somessa on viiden vuoden päästä parempaa. Vain hyvin pieni osa  vastaajista (8 %) oli tästä eri mieltä. Kuitenkin jopa 28 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei asialla ole heille merkitystä. Avovastauksissa nuoret nostivat esiin huolen keskustelun polarisaatiokehityksen jatkumisesta.

Pelkään, että keskustelu polarisoituu eivätkä ihmiset enää ole ollenkaan valmiita ottamaan vastaan toistensa näkökulmia. Pelkään myös, että valeuutisten ja haitallisen sisällön määrä lisääntyy.

Väärinkäsitysten osalta vastaajat eivät olleet yhtä optimistisia. Vastaajista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa somessa syntyy vähemmän väärinkäsityksiä kuin aiemmin. Neutraalisti tähän suhtautui kolmasosa. Väitteen kanssa eri mieltä oli 32 prosenttia vastaajista. Pojat uskoivat tyttöjä enemmän väärinkäsitysten vähentymiseen ja nuoremmat uskoivat enemmän kuin vanhemmat.

Vähemmistöt saavat äänensä paremmin kuuluviin

Vastaajat olivat optimistisia sen osalta, että vähemmistöjen edustajia kuullaan tulevaisuudessa entistä paremmin somessa. Tähän uskoi suurin osa vastaajista (62 %) ja vain pieni osa uskoi, että näin ei tapahdu (12 %). Tytöt pitivät tätä poikia todennäköisempänä ja myös vanhemmat vastaajat pitivät tätä nuoria todennäköisempänä.

Avovastauksissa nuoret kuvailivat unelmiensa sosiaalista mediaa esimerkiksi näin:

“Sellainen, jossa ihmiset olisivat keskenään tasa-arvoisia, käyttäytyisivät ystävällisesti ja kunnioittavasti toisiaan kohtaan, kaikki hyväksyttäisiin sellaisina kuin he ovat, kukaan ei kiusaisi toistaan, itselle tärkeistä asioista puhuttaisiin ja yritettäisiin vaikuttaa niihin.” – tyttö, 16 

“Jossa voi kertoa vapaasti mielipiteitä.” – poika, 16 

“Siellä ihmiset pystyisivät ilmaisemaan itseään vapaasti, eikä ketään kiusattaisi esim. sellaisista asioista, joihin he eivät itse pysty vaikuttamaan, kuten ihonväri tai ulkonäkö.” – muu, 17 

“Instagramin ja Discordin yhdistelmä.” – poika, 16 

“Unelmieni somekanavassa ihmisten virheet hyväksytään ja ihmisille annetaan kasvaa. Nykyään cancel-kulttuuri vie tätä aspektia hyvin paljon pois somekanavista, eikä kukaan enää uskalla tehdä virheitä ja oppia niistä.” – muu, 18 

“Minulla ei ole unelmien somekanavaa, sillä en pidä kauheasti somesta.” – tyttö, 17.  

Lähteet

Some ja nuoret 2019

Tieto & Trendit: Vihapuhe, nettikiusaaminen ja häirintä koskettaa erityisesti nuoria

Lauri Hietajärvi, Janne Matikainen: Acadsci: Sosiaalinen media on vuorovaikutusta tukeva ympäristö

Lisätietoja