Toiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnittelu on olennainen osa hyvin onnistunutta projektia. Hyvä suunnittelu tehdään yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Näin varmistetaan, että osapuolet sitoutuvat projektiin ja sen tavoitteisiin.

Sisältö ja tavoitteet

Mikä on projektin idea? Miksi se tehdään?

  • kirkas idea ja tavoitteet helpottavat toteuttamista ja kommunikaatiota
  • yhteiset tavoitteet yhteistyökumppanin kanssa
  • taiteelliset tavoitteet ja sosiaaliset tavoitteet
  • tavoitteiden toteutumisen seuranta

Selkeä ilmaisu

  • Puhu projektista mahdollisimman selkeästi ja niin, ettei toiminta vaikuta liian hankalalta.
  • Valmistaudu ja harjoittele sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole samalta alalta!

Ryhmäkoko, kesto, tilat

  • Ideaali koko ryhmälle riippuu osallistujista ja toimintaympäristöstä.
  • Ryhmän kesto vaihtelee tavoitteiden ja resurssien mukaan.
  • Varmista, että toiminnalle on siihen (jollain tavalla) soveltuva tila. Ole joustava, mutta pidä kiinni perusvaatimuksista (esim. tilan läpi ei voi olla läpikulkua).

Yhteistyö kumppaneiden kanssa

  • Hyvä yhteistyö vaikuttaa keskeisesti projektin onnistumiseen. Lue lisää yhteistyökumppaneiden kanssa toimimisesta yhteistyö-sivulta.

Tiedotus

  • Hyvä sisäinen tiedonkulku varmistaa projektin sujuvuuden.
  • Aktiviinen tiedotus ulospäin vahvistaa mahdollisuuksia tehdä vastaavaa jatkossakin.

Välineet ja materiaalit

  • Mitä välineitä ja materiaaleja tarvitaan?
  • Kuka hankkii ja maksaa välineet?

Aikataulutus

  • Aikatauluta projekti realistisesti: varaa tarpeeksi aikaa suunnitteluun, reflektointiin/arviointiin ja yhteistyön rakentamiseen sekä koulutuksiin ja vertaistapaamisiin osallistumiseen.

Tukiverkkojen hyödyntäminen

  • Hyödynnä niitä tukiverkkoja, joita on jo olemassa nuorten elämässä

Ryhmän löytäminen ja kokoaminen

Sitoutuvan ryhmän kokoaminen tulee olemaan suurin haasteesi ja siihen kannattaa varata aikaa. Esitteen/tiedon lähettäminen paikkoihin ei riitä; tarvitaan sitä, että näyttää naamansa ja kertoo itse mistä on kyse. Aikuiset, joilla on linkki nuoriin ovat sekä parhaita motivoijia että saattavat myös päättää nuoren puolesta, ettei ”toi pysty siihen”.

  • Pyri löytämään valmis ryhmä tai esim. sosiaali/nuorisotyöntekijä, joka ohjaa asiakkaitaan ryhmääsi
  • Ota huomioon, että maahanmuuttajataustaisia ja suomalaisia nuoria voi joillakin paikkakunnilla olla vaikea saada mukaan samaan projektiin; he elävät ikään kuin kahdessa eri maailmassa.

Nuorten maailmaan ja toimintaympäristöön tutustuminen

  • Jotta voi oikeasti toteuttaa projektia nuorten lähtökohdista, on saatava itselle kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitä nuorten maailma on. Siihen voi perehtyä mm. seuraamalla nuorten arkisia tekemisiä, mm. some-käyttäytymistä.
  • Tutustu myös toimintaympäristöön, jossa taidetoiminta tapahtuu: millaisia toimintatapoja ja -käytäntöjä siellä on? Miten ne vaikuttavat taidetoimintaan?

Riskien arviointi (fyysiset ja psyykkiset)

  • Riskien arviointi on mahdollisten vaarojen identifioimista ja niiden todennäköisyyden arvioimista. Riskienhallintatoimia tehdään vahingon todennäköisyyden vähentämiseksi.
  • On mahdotonta poistaa kaikki luovan toiminnan riskit, mutta on hyvä olla tietoinen riskeistä ja valmistautua niihin. Varautumisesta huolimatta onnettomuuksia voi silti tapahtua.
  • Mieti, mitä riskejä toimintaa sisältyy ja miten niihin varaudut?
  • Fyysisiä: esim. liukas lattia -> mahdollisuus kaatua juoksua sisältävissä harjoituksissa, riskin hallinta -> liikkuminen paljain jaloin
  • Psyykkisiä: verbaalinen väkivalta/nimittely -> kunnioittavan ja toisia tukevan käyttäytymisen lanseeraaminen ja ryhmähengen tukeminen heti alusta asti, yhteisten pelisääntöjen ja sanktioiden luominen heti toiminnan alussa, epäkunnioittavaan käytökseen puuttuminen välittömästi (käytöksen tuomitseminen ja tilanteesta riippuen sen käsittely joko heti tai työpajan jälkeen)
  • Tee worst case -skenaario laajasti ja mieti, miten silloin toimit (esimerkiksi mitä teet, jos nuori karkaa tai jos nuori saa sairaskohtauksen) ja miten saat yhteyden tukiverkkoon.

Huolenpito ja vastuu osallistujista (Duty of care)

  • Muista sopia yhteistyötahon kanssa vastuuasiat. Kuka on vastuussa, jos jotain tapahtuu?
  • Huolehdi turvallisista työkäytännöistä (ks. riskien arviointi).
  • Pidä huolta kaikista toimintaan osallistuvista: osallistujat, työntekijät ja sinä itse
  • Riskienhallinta ja vastuuasioiden käsittely vahvistavat muiden alojen ammattilaisten uskoa siihen, että tiedät mitä teet ja osaat toimia ammattimaisesti.