Toiminnan aloittaminen

Toiminnan aloittaminen, itse työpajat ja toiminnan päättäminen muodostavat kaaren, jonka osa-alueisiin saa tukea myös osioista ohjaajuus, haastavat tilanteet ja nuorten ääni toiminnassa.

  • Alussa on hyvä miettiä, miten myy itsensä nuorille. Nuorten pitää jotenkin kiinnostua siitä mitä aiot heille tarjota.
  • Anna alussa sellainen kokemus kaikille, että he osaavat ja pystyvät olemaan mukana ”wau, osasin, enpä olisi uskonut”.
  • Lähde liikkeelle ryhmälähtöisesti ja epäautoritäärisesti.
  • Ryhmäytymiseen kannattaa varata tosi paljon aikaa, perustan luominen on tosi tärkeää.
  • Kerro, että ei ole ”yhtä oikeaa tapaa tehdä”, vaan että jokaisella oma tapansa tehdä (oman ilmaisun löytäminen).
  • Luo alusta asti tunne siitä, että voi vaikuttaa ja on vastuussa toiminnasta ja sen muokkaamisesta – auttaa sitoutumista.
  • Tarjoa nuorille mielekästä tekemistä ja sopivasti haastetta.
  • Joskus opettajan läsnäolo on hyvä, joskus voi olla parempi, ettei opettaja ole paikalla. Riippuu opettajan persoonasta.
  • Valmiissa nuorten ryhmissä, kuten lastensuojelulaitoksissa ja koululuokissa, on aina hierarkia, joka on otettava huomioon. Sitä voi myös hyödyntää, esimerkiksi jos saa johtohahmon innostettua mukaan.
  • Muokkaa tekemisesi sanavalintoja myöten ryhmän mukaan.
  • Ohjaajan on mietittävä useampi eri varasuunnitelma, jos huomaa että valitsema aloitus ei toimikaan.
  • Tuo nuorille projektista esiin heti alussa jotain todella konkreettista, jotta nuoret näkevät maalin mihin prosessi on menossa.
  • Toisaalta päämäärä voi olla aloituksessa epäselvä, mutta toiminta jaetaan tiettyihin vaiheisiin ja samalla ryhmälle luodaan omat säännöt ja toimintamallit, jotta kaikki voivat vaikuttaa siihen millaista toiminta on. Jotta nuoret hahmottavat tulevan prosessin, nimetään yhdessä projektille vaiheet, esim. tutustumisjakso, sitoutumisjakso ja yhteisen päämäärän asettaminen. Tutustumisjaksolla ei ole vielä pakko sitoutua esitykseen, vaan sovitaan yhteisesti, että kolmen viikon päästä päätetään kuka haluaa jatkaa esitykseen ja kuka ei. Jokainen voi päättää haluaako olla ja jatkaa mukana ja jos haluaa, pysyy mukana myös sitoutumisjakson ajan (tämä toimii esimerkiksi 2,5kk kestävässä intensiivisemmässä prosessissa).
  • Hahmottamista voi helpottaa konkreettinen aikajana, joka tehdään yhdessä osallistujien kanssa. Näin kaikki sitoutuvat paremmin ja hahmottavat aikataulun.
  • Tarjoa erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Jos esim. teatteri ei heti innosta, nuori voi toimia musiikkivastaavana, lavastajana tai muussa tilanteeseen sopivassa roolissa.

Osallistavan taidetoiminnan avaaminen nuorille

  • Kerro ryhmälle toimintaa aloittaessa, mistä on kyse. Nuoret eivät välttämättä ymmärrä, mitä tarkoittaa sirkus tai teatteri käytännössä.
  • Mitä nopeammin saa nuoret ymmärtämään, että kuvataide on aivan muuta kuin kuvistunteja (sama muissa taidemuodoissa), sitä parempi: heti ekalla kerralla pääsee tekemään jotain hyvin matalan kynnyksen juttuja, esim. värien pohjustaminen, sitoutuu siihen että pohjat on maalattu kun keksii mitä haluaa ruveta tekemään, niin voi vain ruveta maalaamaan. Jos jonkun oloa selvästi ahdistaa niin annetaan vain ryhtyä roiskimaan värejä.
  • Ei pidä esitellä omaa toimintaa ja tulevia tavoitteita liian hienoina, sellaisina, joihin ei todellisuudessa voida koskaan päästä. Realismia peliin.

Tavoitteiden asettaminen ryhmässä ja ryhmän kanssa

  • Jokainen nuori itse määrittää itselleen tavoitteet tähän prosessiin (esim. henkilökohtainen kirjoitustehtävä): mitä toivon, että tämä on minulle ja mitä haluan saada tältä? Sama myös ryhmässä: mitä haluamme että ryhmä antaa meille kaikille?
    • Toisaalta nuorten voi olla hirveän vaikeaa määrittää omia tavoitteitaan tai edes kirjoittaa, joten ohjaajilla pitää olla erilaisia vaihtoehtoisia tapoja toimia.
    • Mahdollisista tavoitteista voi antaa esimerkkejä matalalla kynnyksellä, tehdä näkyväksi sitä, että pienetkin tavoitteet ovat tärkeitä.
  • Taidetoiminnan tavoitteet – sosiaaliset tavoitteet:
    • Mitä nuoret haluavat vs. mitä nuoret tarvitsevat (esim. haluaa tehdä musikaalin, tarvitsee ryhmävahvistamista tai kulttuurirajojen murtamista jne.)
    • Näitä ei välttämättä tarvitse avata nuorille.