Sirkus maahanmuuttajanuorten kanssa

– hyviä käytäntöjä taiteilijaohjaajille

Sirkuksesta siivet elämään -hankkeessa kehitettiin 2,5 vuoden ajan sirkusta osana maahanmuuttajatyötä mm. koulujen valmentavassa opetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa ja avoimissa ryhmissä. 

Olemme koonneet hankkeen aikana tehdystä työstä hyviä käytäntöjä yhteenTeimme havaintoja siitä, mikä toimii erityisen hyvin, ja mihin taas on tarpeen kiinnittää huomiota. Toivottavasti tästä on hyötyä, kun suunnittelette toimintaanne! 

Sirkuksesta siivet elämään hankkeen päärahoitus saatiin Euroopan sosiaalirahastolta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lisäksi hanketta olivat rahoittamassa Tampereen, Vantaan ja Lappeenrannan kaupungit, Lasten ja nuorten säätiö, sekä osatoteuttajina toimineet Sorin Sirkus, Kulttuurikeskus PiiPoo, Sirkus Magenta, Taidekoulu Estradi, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Nuorisotutkimusverkosto. 

1. Yhteistyökumppanit

Sirkustyöpajat onnistuvat parhaiten, mikäli toiminta tapahtuu jonkun olemassa olevan rakenteen sisällä, esimerkiksi osana oppilaitoksen opetusta. Monilla maahanmuuttajilla ei ole omassa kulttuurissaan samanlaista harrastamisen kulttuuria kuin Suomessa, ja vapaaehtoiseen iltatoimintaan osallistuminen voi olla haastavaa. Jos ryhmä perustuu vapaaehtoisuuteen, monet saattavat mieluummin jäädä opiskelemaan. Sirkustoiminnan hyötyä omalle tulevaisuudelle ja työllistymiselle on vaikea nähdä, jos sitä ei ole vielä itse päässyt kokeilemaan. Siksi on parasta solmia yhteistyökumppanuuksia, joiden kanssa toimintaa lähdetään toteuttamaan yhteistyössä. 

Koulun ja opettajan rooli on merkittävä siinä, miten sirkustyöpajat onnistuvatOpettajan suhtautumisella ja asenteella on iso merkitys siihen, millaisena toiminta näyttäytyy osallistujille. Voit tehdä koulun kanssa tehtävästä yhteistyöstä helpompaa seuraavien vinkkien avulla. 

  1. Järjestä koulun henkilökunnalle oma koulutus, jossa he pääsevät kokeilemaan sirkustaTehkää yhdessä samoja harjoituksia, joita tulette tekemään ryhmänkin kanssa, ja keskustelkaa harjoitusten tavoitteista. 
  2. Anna ennen toiminnan alkua opettajalle suunniteltu runko siitä, mitä työpajajakson aikana tapahtuu. Esim. ensimmäisellä kerralla tutustumme toisiimme ja käymme läpi jongleerauksen perusteita. Toisella kerralla vuorossa on ryhmätyötä ja jongleerausta. Kolmannella kerralla aiheena ovat luottamus ja tasapaino, jne. Muista, että sirkustoiminta on todennäköisesti yhteistyökumppanille vielä aivan uutta ja saattaa näyttäytyä hyvin hahmottomana, epämääräisenä tai pelkästään “kivana liikuntahetkenä”. Suunniteltu runko antaa opettajalle luottamuksen siihen, että toiminta on suunnitelmallista ja jäsenneltyäTähdentäkää yhteistyökumppanille, että toiminta on aina ryhmälähtöistä, joten suunnitelmiin voi tulla muutoksia. Viestikää avoimesti muutoksista, jos ja kun niitä tehdään. 
  3. Varatkaa aikaa ammatilliselle vuorovaikutukselle. Sopikaa opettajien kanssa aloitus-, väli- ja lopetuspalaverit, joissa käytte läpi suunnitelmia ja puhutte siitä, mitä tunneilla on tapahtunut. Palaverit antavat mahdollisuuden reagoida ja tehdä muutoksia, mikäli kumpikin osapuoli niitä toivoo. Palaverit voidaan pitää esim. opetustuntien yhteydessä, mikäli se sopii koulun aikatauluun, tai erikseen sovittuna ajankohtana. 

2. Aikataulu

Ota huomioon tunnin suunnittelussa ryhmän muuhun toimintaan liittyvät aikataulut. Jos tunti on esimerkiksi iltapäivällä pitkän kielioppipäivän päätteeksi, ryhmä saattaa kaivata erityisesti kevyttä ja hauskaa toimintaa. Liian vaikeat ja monimutkaiset temput voivat olla liikaa pitkän kielikylpypäivän päätteeksi. Jos taas sirkustoiminta aloittaa päivän tai koko viikon, saattaa osallistujilla olla enemmän jaksamista monimutkaisempiinkin tehtäviin. 

Vaikka monille ryhmille kaksi tuntia on hyvä aika sirkuskerralle, saattaa se olla maahanmuuttajaryhmille liian pitkä. Osallistujat joutuvat keskittymään koko päivän hyvin intensiivisesti kielen ymmärtämiseen, kun puhutaan heille vieraalla kielellä. Siksi 1,5 tuntia saattaa olla sopivampi pituus. Voi myös olla järkevää pitää esimerkiksi lyhyt evästauko tunnin keskelle. 

Lyhyt, muutaman kerran sirkustyöpaja voi tarjota mukavan pienen hengähdystauon opintojen keskelle, mutta jos halutaan tavoitella pitempiaikaisia vaikutuksia, tulee työpajakokonaisuuden olla pidempi. 8–10 sirkuskerralla ryhmä voi jo löytää yhteisen suunnan ja omistajuuden kokemuksia sirkustoiminnasta, ryhmädynamiikka paranee ja rohkeus käyttää suomen kieltä kasvaa.” 

3. Tila

Joidenkin ryhmien kanssa voi olla parempi toimia ryhmän omassa luokkahuoneessa, vaikka se olisikin pieni tila. Harjoitukset pitää vain suhteuttaa pieneen tilaan sopiviksi. Kun sirkukseen on saanut tutustua ensin tutussa ympäristössä, voi ryhmän olla helpompi liikkua myös kauemmas esim. omasta oppilaitoksesta sirkuksen omiin tiloihin.  

Kun sirkusta järjestetään ryhmälle tutun tilan ulkopuolella, esimerkiksi sirkuksen omissa tiloissa, on siirtymissä hyvä olla joku ryhmälle tuttu henkilö mukana saattamassa. Monille julkinen liikenne voi tuntua oman tutun reitin ulkopuolella pelottavalta. Siirtymät voivat olla ryhmälle raskaita ja epämieluisia, mutta toisaalta ne tarjoavat mahdollisuuden spontaanille keskustelulle ja erilaiselle ryhmäytymiselle. 

4. Tiedotus

Kääntäkää sirkuksesta kertovat viestintämateriaalit, esimerkiksi ryhmien mainokset ja tapahtumien esitteet mahdollisimman monelle kielelle, jos vain pystytte. Jos tiedätte etukäteen, mistä maista ryhmän osallistujat tulevat, käyttäkää näissä maissa puhuttavia kieliä. Muuten käyttäkää alueen maahanmuuttajaväestön yleisimpiä kieliä. Ei haittaa, vaikka aivan kaikkien kotikieli ei olisi edustettuna. Jo se, että osallistujat näkevät julisteessa tai ilmoituksessa useampaa eri kieltä, välittää sen viestin, että muutkin kuin suomenkieliset ovat tervetulleita toimintaan. 

5. Sirkukseen sopiva vaatetus

Selkeät syyt ja motivaatiot liikunnallisten vaatteiden pukemiselle auttavat osallistujia ymmärtämään miksi sirkukseen pitäisi vaihtaa liikunnalliset vaatteet. Esimerkiksi ilmakankaalle ei voi mennä, jos vaatteissa on vetoketjuja, ja joitain akrobatiaharjoituksia on vaikea tehdä joustamattomat farkut jalassa. 

Huomioi mahdolliset eri kulttuureihin tai uskontoihin liittyvät haasteet pukeutumisen tai esim. paljaisiin jalkoihin liittyen. On hyvä olla tietoinen mahdollisista haasteista, mutta liian varovaiseksi ei kannata etukäteen ryhtyä. Oletustilanne on, että toimimme suomalaisen yhteiskunnan tavoilla, mutta jos asia aiheuttaa ahdistusta tai ongelmia, ollaan nopeasti valmiita sopeuttamaan toimintaa niin, ettei kenellekään tule epämukava olo. 

6. Ohjaajat ja vertaisohjaajat

Sirkusohjaajia olisi paras olla aina kaksi erityisesti ryhmissä, joissa kielitaito on heikompaa. Toinen sirkusohjaajista voi selittää ohjetta, ja samalla toinen näyttää harjoituksia ja seuraa, ymmärtävätkö osallistujat. On myös hyvä, jos ohjaajat edustavat eri sukupuolia ja vuorottelevat pääohjaajina. Näin tehdään tutuksi myös suomalaisen kulttuurin tasa-arvoisuutta. 

Avoimissa ryhmissä vertaisohjaajan käyttö on osoittautunut toimivimmaksi tavaksi saada osallistujia paikalle. Usein maahanmuuttajataustaisia nuoria ujostuttaa osallistua valtaväestön harrastustilaisuuksiinja avoimiin ryhmiin on perinteisesti hankala saada osallistujia maahanmuuttajaväestöstä. Tutun valtaväestöstä poikkeavaa kulttuuritaustaa edustavan nuoren tai aikuisen läsnäolo saattaa helpottaa paikalle saapumiseen liittyvää jännitystä.  

Jos toisella sirkusohjaajista on valtaväestöstä poikkeavaa kulttuuritaustaa, on siitäkin apua. Myös osallistujien omaa kulttuuritaustaa edustava sosiaalityöntekijä voi motivoida ryhmään osallistumiseen. 

Valmiissa ryhmissä, esim. koululuokkien kanssa toimiessa, on tärkeääettä myös ryhmän oma opettaja osallistuu toimintaan. Tällöin paikalla on jo joku osallistujille tuttu henkilö, jonka esimerkin avulla osallistujat uskaltavat myös itse osallistua. 

7. Tavoitteet

Kertokaa avoimesti harjoitusten tavoitteista myös osallistujille kielitaito huomioiden. Mikäli ryhmällä on jo enemmän yhteistä kieltä, voitte keskustella loppupiirissä esimerkiksi siitä, millaisia taitoja päivän harjoituksen aikana on käytetty, ja miten ne liittyvät sirkuksen ulkopuoliseen elämään. Sirkustoiminnan takana vaikuttavista “piilotavoitteista” kertominen ja niistä puhuminen voi auttaa osallistujia motivoitumaan sirkukseen osana omia opintojaan. 

Maahanmuuttajaryhmien kanssa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ryhmäytymiseen. Ryhmissä on usein edustajia monesta eri kulttuurista ja kansallisuudesta, ja yhteyden löytyminen ryhmän kesken voi siksi olla haastavampaa kuin taustaltaan homogeenisemmissa ryhmissä. 

Joillekin ryhmille, kuten esimerkiksi valmistaville luokille, on tyypillistä, että osallistujat vaihtuvat pitkin vuotta. Uudet opiskelijat tulevat mukaan heti maahan muutettuaan, ja monet siirtyvät eteenpäin heti kun kielitaito on oikealla tasolla, tai kun heille löytyy pysyvä työ- tai opiskelupaikka. Näissä ryhmissä tulee varautua siihen, että joka kerralla saattaa olla uusia henkilöitä paikalla, ja ottaa tämä tosiseikka huomioon tunnin sisältöjä mietittäessä. Esimerkiksi ryhmäytymiseen on varattava joka kerralle aikaa. Lajiharjoittelutkin kannattaa rytmittää niin, että harjoittelu tarjoaa sekä riittävästi mielekkyyttä uusille harjoittelijoille että tarpeeksi haasteita pidempään treenanneille. 

8. Kielenopetus

Jos mahdollista, käykää opettajien kanssa myös toiminnan edetessä keskustelua oppituntien ja sirkustuntien teemoista ja sisällöistä. Joskus on helppoakin ottaa koulussa käytävää sanastoa luontevasti mukaan sirkustunneille ja toisin päin. Esimerkiksi jos koulussa käydään läpi ammattisanastoa, voidaan sirkustunnilla ottaa lämmittelyyn mukaan esim. ”Täältä me tullaan” harjoitus. Jos koulussa käydään läpi muotoja, voidaan sirkustunnilla ottaa lämmittelyyn esim. ”Musastop”harjoitus muodoilla. 

Kielenopettamiseen ei kannata kuitenkaan suhtautua liian ryppyotsaisesti. Jos osallistujat puhuvat välillä omaa kieltään keskenään, voi siihen suhtautua pienenä sallittuna hengähdystaukona, jonka jälkeen palataan yhdessä takaisin suomen kielen pariin. Sirkuksen voima kielenopetuksen tukena on juuri siinä, että ympäristö on salliva, kannustava ja epämuodollinen. Suomen kielen pariin ohjaamisessa kannattaa käyttää tilannetajua ja lempeyttä. Jos ryhmän on tarkoitus opetella suomen kieltä, vältä kuitenkin itse käyttämästä esimerkiksi englantia opetuksen tukena. Selitä mieluummin yksinkertaisemmin sama asia suomeksi ja ota elekieli ja mallin näyttäminen avuksi. 

Käyttäkää pääasiassa sellaista kieltä, jota muutenkin puhuisitte. On tärkeää, että osallistujat kuulevat myös puhekieltä ja erilaisia murteita. Jos selitystäsi ei ymmärretä, voit seuraavalla kierroksella käyttää selkokieltä. Voitte sopia ryhmän oman opettajan kanssa, että hän käy läpi esimerkiksi sirkuksen jälkeisellä tunnilla käyttämiänne sanoja, sijamuotoja ja lauseiden rakenteita, jolloin sirkustunti kytkeytyy myös koulun puolelta opetukseen. 

9. Turvallisempi tila

Sopikaa toiminnan aluksi yhdessä turvallisemman tilan periaatteista (ks. esim. Lasten ja nuorten säätiön koostama ohje), ja pitäkää niistä kiinni. 

10. Kulttuurien juhliminen

Tuokaa eri harjoituksissa esiin osallistujien omaa kulttuuritaustaa. Luokaa esimerkiksi oma Spotify soittolista, johon jokainen osallistuja saa lisätä heille tärkeitä kappaleita omasta kulttuuristaan. Soittakaa tätä soittolistaa, kun teette harjoituksia (huomioi Teosto-luvat!). 

Pyytäkää osallistujia näyttämään videoita tai valokuvia heille tärkeästä taiteesta. Mahdollisuuksien mukaan voitte ottaa elementtejä heille tärkeistä taidemuodoista mukaan tuleville sirkuskerroille. 

Kiinnittäkää erityistä huomiota nimien oppimiseen ja siihen, että opitte lausumaan ne oikein. Maahanmuuttajanuoret joutuvat usein kokemaan sen, että heidän nimensä ovat hyvin hankalia lausua valtaväestöön kuuluville. Nimien kunnolla opettelu alusta asti osoittaa arvostusta. 

Ota huomioon osallistujille tärkeät juhlapyhät. Esimerkiksi Ramadanin aikaan ei kannata valita hurjan raskaita ja liikunnallisia harjoituksia, kun osallistujien energiat ovat vähissä. 

Opetelkaa osallistujien kieliä! Osallistujien kielen käyttämisen kynnys madaltuu, kun he näkevät opettajankin yrittävän ja epäonnistuvan rohkeasti. 

11. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

On hyvä, jos sirkusohjaajat voivat edustaa eri sukupuolia ja vaihdella pääohjaajan ominaisuutta opetuksessa. Näin korostetaan sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa johtajuus ja auktoriteetti eivät ole sukupuolesta kiinni. Pidä huoli siitä, että ohjauksessa et tule korostaneeksi sitä, että tietyt harjoitteet tai roolit tai sirkuslajit sopivat vain tietyn sukupuolen tai esim. fyysisen ruumiinrakenteen edustajille. Älä taivu jakamaan ryhmää esimerkiksi miesten ja naisten puoleen vaikka ryhmäläiset saattaisivat sitä aluksi pyytää. Usein nimittäin tästäkin esteestä päästään yli muutaman harjoittelukerran jälkeen. Sirkuksen avulla osallistujat tulevat näin tutustuneeksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja tasa-arvokäsitykseen. 

Kiinnitä ohjauksessa huomiota siihen, miten puhut eri sukupuolista, ettet tule liikaa korostaneeksi sukupuolten oletettua binäärisyyttä. Esim. sen sijaan että sanot: ”Suomessa miehet ja naiset voivat koskea toisiinsa sirkusharjoitteiden yhteydessä”, voit kertoa: ”Suomessa eri sukupuolten edustajat voivat koskea toisiinsa sirkusharjoitteiden yhteydessä.” Muista, että myös maahanmuuttajien, ja erityisesti turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa olla sukupuolivähemmistöjen edustajia. 

Ole myös tietoinen siitä, että joissain kulttuureissa saattaa olla rajoitteita esim. sen suhteen, kuinka lähekkäin eri sukupuolten edustajat voivat olla toisiaan, tai voivatko he koskea. Jos lähdet liikkeelle siitä oletuksesta, että osallistujat eivät pysty koskemaan toisiinsa koko sirkustyöpajajakson aikana ja varot kaikissa harjoituksissa kosketusta, tämä todennäköisesti pitää paikkansa. Valitse siis sen sijaan sellainen lähestymistapa, jossa mikään asia ei ole ongelma, ellet saa viestejä, jotka osoittavat olettamuksesi vääräksi. 

Ota herkästi huomioon ihmisten suhtautuminen kosketukseen tai kosketuksen ehdottamiseen, ja pidä huoli, että kenelläkään ei ole turvaton olo toiminnassa. Jos huomaat joitain ylitsepääsemättömiä esteitä kosketukselle, voit kiertää ne esimerkiksi käyttämällä välineitä kosketuksen välissä: sen sijaan että piirissä pidetään käsistä kiinni, voi piirissä pitää kiinni saman keilan eri päistä jne. Voit toiminnan aikana lempeästi haastaa näitä rajoituksia sellaisilla harjoitteilla, joissa esiintyy tahatonta kosketusta, jotta tulet korostaneeksi sitä, millainen kosketus on suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksyttyä. 

Pidä kuitenkin huoli siitä, että turvallisempi tila toteutuu myös kosketuksen suhteen. Varmista se, että jos jollekin tulee epämukava olo kosketuksesta, häntä ei pakoteta väkisin kosketukseen. Muistuta ryhmää myös siitä, että ryhmässä pätee turvallisemman tilan säännöt, eikä pelkästään niiden kulttuurien ohjeistuksia, joista osallistujat tulevatNäin vältetään tilanne, jossa joku ryhmässä ryhtyy moraalipoliisiksi ja kieltää muita koskemasta toisen sukupuolen edustajaan. Tarvittaessa pitäkää koko ryhmän kanssa keskustelu aiheesta. 

12. Sirkustyöpajan ulkopuoliset aktiviteetit

Sirkuksen esitteleminen kodin ja koulun yhteisissä tempauksissa ja tapahtumissa voi auttaa myös nuorten perhettä ymmärtämään, mistä sirkuksessa on kyse. Vanhempien houkutteleminen paikalle voi olla haastavaa, mutta kun vanhemmat näkevät nuorten tekevän sirkustemppuja, he ymmärtävät paremmin mistä sirkuksessa on kyse. Tällöin myös sirkusohjaajat pystyvät kertomaan vanhemmille mitä sirkuksen aikana tapahtuu, ja mitä muita elämäntaitoja sirkus auttaa vahvistamaan. Kun vanhemmat tukevat sirkustoimintaa, voi olla helpompi houkutella nuoria myös avoimiin harjoituksiin tai iltatoimintaan. 

Viekää ryhmä katsomaan ammattilaisten sirkusesitystä tai esityksen harjoituksia. Järjestäkää tämä retki niin, että tapaatte nuorille tutussa paikassa ja liikutte sieltä yhtä matkaa sirkusesitykseen. Usein ammattilaisesitysten näkeminen sytyttää erilaisen kipinän myös omaan harjoitteluun ja antaa yhteenkuuluvuuden kokemusta suurempaan sirkusyhteisöön. Jos ette pääse katsomaan esitystä, niin katsokaa ryhmän kanssa yhdessä esityksiä esimerkiksi Youtubesta tai Yle Areenasta. (huom. Teosto!) 

Muutkin retket esim. trampoliinipuistoon saattavat olla juuri maahan muuttaneille osallistujille niin merkityksellisiä kokemuksia, että niiden avulla ryhmä hitsautuu entisestään enemmän yhteen. Tämänkaltaiset vierailut mahdollistavat myös erilaisten temppujen harjoittelemisen, joita ei voida tehdä esim. koulun liikuntasalissa. 

13. Välituntisirkus

Yksi keino lisätä yhteyttä koulun maahanmuuttajaoppilaiden ja valtaväestöoppilaiden kesken on järjestää koulussa välituntisirkusta. Välituntisirkus antaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia luovuuteen ja liikunnallisuuteen ja vahvistaa osallistujien itsetuntoaVälituntisirkuksessa sirkusohjaajat tulevat koululle sirkusvälinelaatikon kanssa pitkän välitunnin ajaksi, ja antavat kaikille halukkaille osallistujille mahdollisuuden kokeilla eri sirkuslajeja välitunnin ajan. Koulua kannattaa pyytää tiedottamaan välituntisirkuksesta kaikkia opettajiaan, jotta he osaavat kertoa, kun välituntisirkus alkaa. Jos koulu voi myös kuuluttaa välituntisirkuksen alkaessa, löytävät oppilaat helpommin paikalle.  

Innostuneimmaosallistujat voi kouluttaa kokeilujakson jälkeen sirkusluotseiksi, jotka voivat ottaa vastuuta sirkusvälineiden esiin nostamisesta, paikoilleen laittamisesta ja sirkustemppujen ohjaamisesta muille koululaisille. Sirkusluotseiksi kannattaa värvätä osallistujia sekä valtaväestöstä että maahanmuuttajaväestöstä. Näin välituntisirkus voi alun kokeilujakson jälkeen pyöriä koululla itsekseen ja se jatkaa yhteisten kokemusten tuottamista. Ideaalitilanteessa sirkusohjaajat voisivat palata koululle pari kertaa lukukaudessa näyttämään uusia temppuja, tai pitämään sirkusluotseille jatkokoulutuksia. Olisi parasta, jos välituntisirkuksessa käytettävä tila (esim. koulun juhlasali) ei olisi muussa käytössä välituntisirkuksen aikana, jotta vältytään ylimääräiseltä hälinältä. 

14. Palaute

Kerätkää palautetta toiminnallisesti ryhmillä, joiden kielitaito ei ole vielä riittävä esim. kirjalliseen palautteeseen. Toiminnallisia palautteenkeruumenetelmiä voi olla mm 

  • Janat: asetutaan janalla siihen kohtaan mihin kokee kuuluvansa eri välittämien kohdalla.  
  • Pallot: nostetaan maasta niin monta palloa, kuinka paljon on samaa mieltä eri väittämistä.  
  • Puolapuut: Kiivetään puolapuilla siihen korkeuteen, joka vastaa omaa mielipidettä väittämästä.  
  • Hedelmäsalaatti-harjoite: kaikki, jotka ovat samaa mieltä väittämästä vaihtavat paikkaa.  
  • Hetken merkitseminen: pyydä osallistujia menemään siihen paikkaan ja asentoon, jossa kokivat päivän merkityksellisimmän hetkensä. Halukkaat saavat kertoa miksi valitsivat juuri sen paikan ja mitä siinä tapahtui, mutta ei ole pakko.