Siirry sisältöön

Kriisien maailmassa tarvitaan toivoa

11.11.2022

Jaa

Vaikka isojen globaalien haasteiden ratkaiseminen on aikuisten vastuulla, on tulevaisuususkon näkökulmasta hyvä tarjota nuorille entistä enemmän heille itselleen sopivia tapoja paremman maailman rakentamiseen, kirjoittaa toiminnanjohtajamme Olli Alanen blogissaan.

Kirjoittanut

Olli Alanen

olli.alanen@nuori.fi

@oalanen

Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet monien samanaikaisten kriisien leimaamassa maailmassa. Sillä on ollut suuri vaikutus siihen, miltä tulevaisuus heistä näyttää. Ilmastokriisin, pandemian ja kiristyneen kansainvälisen jännitteen ratkaiseminen ovat nuorten ulottumattomissa. Tulevaisuus on merkittävästi aiempaa epävarmempi ja on selvää, että myös uusia kriisejä tulee jatkossa. Nyt on erityisen tärkeää keventää kaikin keinoin nuorten harteilla olevaa taakkaa ja rakennettava toivon ilmapiiriä.  

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan kriisi seuraavasti: kärjistynyt, vaarallinen tilanne, käänne(kohta), murros. Tämän määritelmän mukaisesti 2020-lukua on leimannut ainakin ilmastokriisi, koronapandemia, hyökkäyssota, energiakriisi ja talouskriisi. Nuoret eivät ole koskaan aiemmin eläneet Suomessa vastaavan kriisimylleryksen keskellä. Nämä kaikki ilmiöt rapauttavat osaltaan nuorten tulevaisuususkoa, jolla taas on valtavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja laajemmin yhteiskunnan kehitykseen.  

Tulevaisuususkon keskiössä on kyky vaikuttaa tulevaisuuteen 

Teimme kesällä 2022 selvityksen nuorten tulevaisuususkosta , johon vastasi yli 1 000 16–30-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Tulokset osoittivat, että nuoret uskovat melko vahvasti omaan tulevaisuuteensa. Samalla ne kertoivat karua kieltä siitä, miltä maailma nuorten mielestä näyttää. Nuorista alle puolet (47,6 %) uskoo ihmiskunnan kykyyn ratkaista suurimmat globaalit ongelmat ja vielä harvempi (45,5 %) uskoo, että ihmiskunnalla on edes halua ratkaista niitä.  

Selvityksemme osoittaa todeksi historiallisen muutoksen nuorten ajattelussa: olemme yhteiskuntana ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tilanteessa, jossa Suomessa asuvat nuoret pelkäävät eniten sotaa . Tulevaisuususkon kannalta nuorten suurimmissa huolenaiheissa on iso haaste: ne ovat kaikki sellaisia, joihin nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa. Juuri kyky vaikuttaa tulevaisuuteen on yksi tulevaisuususkon keskeisin kulmakivi.  

Toivoa on rakennettava monin tavoin 

Vaikka menneisyyden haikailu on yleensä älyllisesti epärehellistä, huomaan silti kaipaavani 1990-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta sitä hyvinkin huoletonta yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa nuoret elivät. Maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja optimismi eli kultakauttaan.

Vaikka isojen globaalien haasteiden ratkaiseminen on aikuisten vastuulla, on tulevaisuususkon näkökulmasta hyvä tarjota nuorille entistä enemmän heille itselleen sopivia tapoja paremman maailman rakentamiseen. Samalla meidän on tärkeää vahvistaa niitä asioita, jotka nuorten mielestä tuovat heille eniten toivoa, kuten läheisiin ihmissuhteisiin, mielekkääseen tekemiseen ja harrastuksiin . Ne tuovat iloa ja turvaa myös maailmassa, joka on muuten epävarma ja jopa pelottava.  

Anna tänä jouluna lapsille ja nuorille se tärkein: toivoa vuodelle 2023

Lasten ja nuorten säätiön tarkoitus on lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen. Tavoitamme vuosittain yli 50 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen laajan kumppaniverkon kanssa. Nyt kutsumme kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt mukaan rakentamaan vuodesta 2023 toivon vuotta osallistumalla säätiömme joulukeräykseen. Sen tuotot käytetään säätiömme vision edistämiseksi: jokainen lapsi ja nuori uskoo tulevaisuuteen. 

Lue lisää

Jaa

Lue lisää

Nopeasti muuttuvassa maailmassa toivolle on aina tilaa

Nuoret ovat somessa eikä sitä tule nähdä esteenä lukutaidon kehittymiselle

Pysy ajan tasalla

Tilaa Lasten ja nuorten säätiön uutiskirje, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje
ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotRekisteriselosteSaavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö