Tulevaisuusvalta kuuluu tuleville sukupolville

Kuluneen kliseen mukaan nuorissa on tulevaisuus. Sanonnalla viitataan siihen, että tämän päivän nuoret tulevat aikanaan nousemaan yhteiskunnassa päättäviin asemiin – tulevaisuuden tekijöiksi. Aikuisten suusta kommentti on tarkoitettu kauniiksi ja kannustavaksi, mutta nuorten ja tulevien sukupolvien korvissa vaikutus saattaa olla päinvastoin lannistava.  

Eikö nuorilla siis ole tässä hetkessä ääntä siinä yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa määritellään suuntaa yhteiselle tulevaisuudellemme?  

Eikö heillä ole lainkaan valtaa vaikuttaa niihin nyt tehtäviin päätöksiin, jotka joko vahvistavat tai heikentävät heidän edellytyksiään hyvään elämään tulevaisuudessa? 

Tulevaisuusvalta on jaettava uudelleen – nyt valtaa käyttää rajattu joukko aikuisia 

Tämän vuoden Finnsight-ennakointifoorumin teemana on tulevaisuusvalta. Käsitteellä viitataan siihen, miten tulevaisuus on jatkuvasti erilaisten yhteiskunnallisten kamppailujen kohteena. Sitran ennakoinnin johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan sanoin , ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisista tulevaisuuksista puhutaan, ketkä keskustelussa pääsevät ääneen ja millaiset edellytykset ihmisillä on osallistua keskusteluun.  

Taistelu tulevaisuudesta käy kiivaana, sillä käsitykset mahdollisista, todennäköisistä ja toivottavista tulevaisuuksista ohjaavat ja rajaavat niitä tässä hetkessä tehtäviä päätöksiä ja valintoja, joiden seurauksena tulevaisuus muotoutuu. Valta on sillä, joka saa ja pystyy määrittämään vaihtoehdot. 

Yhteiskunnalliselle tulevaisuuskeskustelulle tyypillinen piirre on pitkään ollut, että sitä käyvät melko suppeassa piirissä ennen kaikkea päättäjät, asiantuntijat, yritysjohto, konsultit ja tutkijat. Myös tapa, jolla tulevaisuudesta keskustellaan, on ollut omiaan sulkemaan monia ihmisiä ja ihmisryhmiä sen ulkopuolelle. 

Yksi tällainen tulevaisuuskeskustelun ulkopuolelle jäävä ihmisryhmä ovat tyypillisesti lapset ja nuoret. Eli he, joita me aikuiset juhlapuheissa kutsumme tulevaisuudeksi. Tästä ristiriidasta johtuen lasten ja nuorten tulevaisuusvallan vahvistaminen on ollut yksi Tulevaisuuskoulun tärkeimmistä tehtävistä sen perustamisesta lähtien.  

Tulevaisuuskoulu jakaa tulevaisuusvaltaa lapsille ja nuorille 

Tulevaisuuskoulun tarkoituksena ei ole kertoa lapsille tai nuorille tai heidän kanssaan työskenteleville opettajilla ja kasvattajille, millainen tulevaisuus tulee olemaan. Sen sijaan toiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien omaa tulevaisuuslukutaitoa ja näin ollen tukea heidän edellytyksiään osallistua yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun – sekä tietenkin rohkaista käyttämään omaa tulevaisuusvaltaansa.  

Kyvykkyyksien lisäksi Tulevaisuuskoulu on pyrkinyt omalla toiminnallaan tarjoamaan nuorille alustan ja megafonin, jotta heidän äänensä tulisi paremmin kuulluksi yhteiskunnallisessa tulevaisuuskeskustelussa. Esimerkiksi erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla olemme selvittäneet nuorten ajattelua tulevaisuudesta sekä nostaneet niitä julkiseen keskusteluun.   

Tulevaisuuskoulu on ollut myös perustamassa kansallista Tulevaisuuspäivää . Alun perin kouluille tarkoitettu tapahtuma on sittemmin levinnyt muuallekin yhteiskuntaan, ja vuosien varrella sen viettoon on osallistunut myös kuntia ja kaupunkeja, isoja ja pieniä yrityksiä, museoita sekä kirjastoja sekä lukemattomia muita toimijoita ja ainakin yksi vanhusten palvelukoti. Tulevaisuusvaltaa ovat siis päässeet käyttämään kirjaimellisesti tuhansia suomalaisia vauvasta vaariin.  

Tulevaisuusvallan jakaminen on jokaisen aikuisen tehtävä  

Juhlapuheista huolimatta tyypillistä on, että tulevaisuusvaltaa on kaikkein vähiten heillä, joita asia eniten koskettaa. Lasten ja nuorten edellytykset elää hyvää ja turvallista elämää tulevaisuudessa ovat suoraan riippuvaisia niistä päätöksistä ja valinnoista, joita me aikuiset teemme tässä hetkessä. Tulevaisuusvallan epätasainen jakautuminen ja taipumuksemme priorisoida nykyisten sukupolvien haluja ohi tulevien sukupolvien tarpeiden on yksi juurisyy eskaloituvalle ekologiselle kriisille.  

Me aikuiset käytämme tulevaisuusvaltaa paitsi konkreettisina tekoina, mutta myös ajatuksina. Tietoisesti tai usein tiedostamattomasti siirrämme nuorille oman sukupolvemme rajoittuneita käsityksiä siitä, mikä tulevaisuudessa on mahdollista tai mahdotonta ja toivottavaa tai epätoivottavaa. Valloittamalla tulevaisuuden nuorten puolesta, kavennamme heidän kykyänsä kuvitella tulevaisuudelle uusi, vaihtoehtoinen suunta, joka olisi samalla kaikkien meidän kannalta välttämätön .  

Riippumatta siitä osallistutko tällä viikolla Finnsight-tapahtumaan vai et, nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa suhdettasi tulevaisuusvaltaan ja tuleviin sukupolviin. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä: 

• Millaisia kuvia ja käsityksiä sinulla on tulevaisuudesta? 
• Miten nämä tulevaisuusolettamukset vaikuttavat tapaasi puhua nuorille tulevaisuudesta?  
• Pyritkö huomaamattasi valloittamaan tulevaisuuden vai kannustatko nuoria kuvittelemaan ja tekemään itse omat tulevaisuutensa? 
• Oletko koskaan kysynyt nuorelta, millaisia ajatuksia, toiveita tai pelkoja hänellä on tulevaisuudesta? 

Jotta tulevaisuudesta tulisi hyvä meille kaikille, on tärkeää, että tulevaisuuskeskustelussa ääneen pääsisivät erilaisia keskustelijat mahdollisimman laajasti. Meillä Tulevaisuuskoulussa on ainoastaan hyviä kokemuksia tulevaisuusvallan jakamisesta lapsille ja nuorille. Kannustan kaikkia kokeilemaan samaa.