Vieraskynä: Miten puhua rahasta nuoren kanssa?

Nuorten suhde rahaan on muodostunut koko eletyn elämän aikana. Perheissä on omat tapansa toimia ja taloudelliset toimintatavat, kuten säästäminen, asennoituminen velkaan ja kuluttaminen, ovat myös jossain määrin opittuja. Omistamisen merkitys tai pienituloisuuden huolet saattavat juontaa juurensa sukupolvien yli. Samalla ajankohtaiset ympäristön ja yhteiskunnan muutokset ravistelevat myös nuorten maailmaa, ja asettavat meille kaikille haasteen uudenlaiselle keskustelulle ja avoimuudelle.

Mitä aiemmin nuorilla on mahdollisuus tehdä omia päätöksiä ja testata omaa pystyvyyttä, sitä enemmän kertyy aidosti hyödyllistä taloudellista kokemusta. Itse tehdyt mokat tai kohdatut haasteet opettavat monesti enemmän kuin pelkät hyvät neuvot tai suositukset.

Lukio- tai ammattikouluikäisen nuoren kanssa voi jo puhua avoimemmin perheen taloudellisesta tilanteesta, palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Paljonko kuukaudessa kuluu asumiseen, ruokaan, autoon ja muuhun liikkumiseen ja muihin pakollisiin kuluihin? Entä miten itselle läheiset aikuiset säästävät rahaa? Se antaa mahdollisuuden pohtia tulojen ja menojen ennakointia sekä suhteellisuutta, miten hyvätkään tulot eivät aina riitä, jos tasapaino puuttuu.

Lainamahdollisuudet houkuttelevat – tunnista tunteiden vaikutus

Nuorten kanssa on hyvä puhua myös siitä, mitä tapahtuu, jos ei ole säästöjä ja tulee yllättäviä menoja. On hyvä hahmottaa, miksi ihmiset lainaavat rahaa ja mitä se maksaa, mitä riskejä voi lainaamisella ja mikä on hyvää lainaa. Nuorten on hyvä myös tietää, millaisia vaatimuksia laki asettaa pikavipeille, ja miksi näitä säännöksiä on asetettu.

Kun nuoret pohtivat oman tulevaisuutensa ja opintojensa rahoittamista, heitä usein kiinnostaa tietää, miten voi rahoittaa opiskelua. Mitä esimerkiksi on opintolaina ja miten se eroaa muista lainoista? Lainan ottaminen voi ahdistaa tai se voi tuntua hyvin luonnolliselta osalta elämää. Tärkeää on myös huomata, että lainan ottamiseen liittyvät tunteet ja uskomukset vaikuttavat olennaisesti siihen, miten sen kanssa pärjätään.

Kuule nuoren omat ajatukset

Nuorten ajatukset taloudesta, rahan käyttämisestä ja kuluttamisesta ohjaavat tulevaisuuden valintoja. Voi kysyä, mihin he haluavat käyttää rahaa ja mikä on heille tärkeää.

On hyvä myös pohtia, että välitämme nuorille viestiä taloudesta niiden kulutusvalintojen kautta, joita itse teemme.

Taloudellisen tietoisuuden ja käytännöllisyyden yhdistäminen ei aina ole helppoa. Valintojen ja niiden takana olevien ajatusprosessien sanallistaminen auttaa kuitenkin myös nuoria tekemään omannäköisiä valintoja tulevaisuudessa.

Tue nuorta rakentamaan kestävää tulevaisuutta

Tulojen riittävyys ja talouden kestävyys voi huolettaa myös nuoria. Nämä huolet kannattaa puhua auki ja pohtia yhdessä, mihin voi vaikuttaa ja mitä ei voi hallita. Muutos ympärillämme on jatkuvaa: taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen muutos vyöryy eteenpäin kuin luonnonvoima.

Samalla huomaamme yhä selvemmin, että talous ja ympäristö ovat olennaisesti toisiinsa yhteydessä. Lähes kolmannes 15–29-vuotiaista suomalaisista (Kansalaispulssi 2/2022 ) on sitä mieltä, että työstä tulisi voida kieltäytyä, jos työnantaja tuottaa huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Todennäköisesti tulevina vuosina joudumme ottamaan yhä enemmän kantaa myös siihen, miten taloudelliset valinnat ja kulutusvalinnat vaikuttavat maapallon tulevaisuuteen, ja mikä on oma roolimme kestävässä kehityksessä.

Nuorten taloudelliselle tulevaisuudelle on olennaista mahdollisuus toimia, käsitellä omia tunteita ja ajatuksia, oppia kokemuksista ja vahvistaa yhteiskunnallista keskustelua. Ilman nuoria emme onnistuisi kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kirjoittaja on Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntijaryhmän jäsen. Hän on tietokirjailija, tutkija, psykoterapeutti ja psykologian tohtori.