Siirry sisältöön

Tutkija Ville Lähde: ”Koulutus on ekologisessa jälleenrakennuksessa välttämätön tekijä”

06.04.2022

Jaa

Ilmasto- ja kestävyyskriisi edellyttävät perusteellisia muutoksia yhteiskunnan rakenteisiin. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde puhuu yhteiskunnan aineenvaihdunnan uudistamisesta. Ekologisessa jälleenrakennuksessa kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli.

Ekologisen jälleenrakennuksen käsite on juurtunut poliittiseen keskusteluun BIOS-tutkimusyksikön avausten myötä . BIOS:in tutkijat osallistuivat Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan pitämällä luentoja ja käymällä dialogia osallistujien kanssa.

BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde, mitä ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa?

Historiallisesti ekologinen jälleenrakennus viittaa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin uudistettiin sodassa raunioitunut infrastruktuuri ja luotiin edellytykset hyvinvointivaltiolle. Myös ilmasto- ja kestävyyskriisin myötä yhteiskunnan perusinfrastruktuuri ja käytännöt on rakennettava uudelleen, sillä nykyinen elämäntapamme on ympäristön kannalta kestämätön. Tämä jälleenrakennus täytyy tehdä samalla, kun irtaudutaan fossiilisista polttoaineista ja vähennetään luonnonvarojen kulutusta.

Rakenteiden uudistamisen lisäksi tarvitaan ajattelun ja tottumusten muutosta eli uusia tapoja elää ja ajatella. Ekologisen jälleenrakennuksen ajassa korostuvat luovuus, sivistys ja hyvä koulutus. Tulevaisuudessa kriittinen, monitieteinen ajattelu ja itsenäinen tulkintakyky ovat entistä tärkeämpiä.

Miten ekologinen jälleenrakennus liittyy koulutukseen ja oppilaitoksiin?

Koulutus ja kasvatus lapsesta saakka on ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta välttämätön tekijä. Lapsia ja nuoria voidaan auttaa ymmärtämään ympäristö-ja kestävyyskriisiin liittyviä kysymyksiä, ja toisaalta heille voidaan antaa uudenlaisia valmiuksia toimia muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhteiskunnassa on pitkään eletty ikuisessa nykyhetkessä, jossa on luotettu asioiden ennustettavaan ja lineaariseen kehitykseen. Ekologinen jälleenrakennus vaatii jatkuvaa, sukupolvien sisäistä ja välistä uudelleenoppimista.

Koulujen sivistyksellinen tehtävä nousee tärkeämmäksi, kuin mitä viime vuosikymmeninä on ajateltu. Tarvitaan muun muassa kriittistä ajattelua, tulkintakykyä, yhteiskunnallista osallisuutta ja solidaarisuutta. Näin koulut eivät ole vain yksilön oppimista varten, vaan tietyssä mielessä palataan kansalaistaitojen ja yhteisöllisyyden äärelle. Ekologinen jälleenrakennus vaatii aktiivisia kansalaisia ja toimijoita, ja tämä edellyttää taitoja toimia yhdessä.

Ekologinen jälleenrakennus muuttaa työn maailmaa. Miten se vaikuttaa koulutukseen?

Kouluissa nuoret oppivat tulevaisuuden ammateissa tarvittavia taitoja. On tärkeää hahmottaa, millaiseen yhteiskuntaan nuori aikuistuu ja millaisia töitä siellä voidaan tehdä. Jos ammatteihin valmistuu siltä pohjalta, millaisessa yhteiskunnassa elämme nyt, on riski, että nuori valmistautuu vääränlaiseen tulevaisuuteen.

Ekologisessa jälleenrakennuksessa jotkut työt ovat välttämättömiä, joitain uusia töitä pitää synnyttää ja jotkut muuttuvat tarpeettomiksi tai vanhentuneiksi. Kutsumme tätä BIOS:issa siirtymätyöllisyydeksi, ja sen merkitystä olemme pohtineet tarkemmin Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivustollamme . On tärkeää ymmärtää, millaista työtä ja toimeliaisuutta yhteiskunta tarvitsee selviytyäkseen, ja varmistaa, että siirtymä uusiin työn muotoihin on reilu ja oikeudenmukainen.

Tämä vaatii myös tietoon pohjautuvaa ennakointikykyä koulutusohjelmien ja -paikkamäärien suunnittelussa. Suomessa ei esimerkiksi vielä kouluteta tuulivoimaosaajia, ja se, minkälaiseen metsänhoitoon metsäpuolella koulutetaan, on tärkeä koulutuspoliittinen kysymys.

Millaisia oivalluksia tai huomioita valmennusohjelma ja rehtorien kanssa työskentely tuotti BIOS:in tutkijoille?

Dialogi rehtorien kanssa oli luottamuksellista ja luontevaa. Vaikutti siltä, että ekologinen jälleenrakennus on rehtoreille hyvä ajattelua ohjaava kehys. Rehtorit pystyivät tarkastelemaan ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiä koulujen alueellisten erityispiirteiden näkökulmasta, ja se oli meille tutkijoille opettavaista.

Monet rehtorit kokivat paineita siitä, miten ekologista jälleenrakennusta pystyy käsittelemään keskellä koulun kiireistä arkea. Tietenkään työtä ei voi jättää yksittäisen koulun harteille, vaan siihen tarvitaan koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista tukea. Ekologinen jälleenrakennus on eri sektoreita yhdistävä kehys, eikä kukaan voi uudistaa yhteiskuntaa yksin.

Jaa

Lue lisää

Nopeasti muuttuvassa maailmassa toivolle on aina tilaa

Rehtori Matti Autero: ”Lukion tulevaisuuslinja antaa keinoja käsitellä muuttuvaa maailmaa”

Rehtori Salla Kilpinen: ”Kouluilla on oikeus kasvattaa nuorista aktiivisia toimijoita”

Pysy ajan tasalla

Tilaa Lasten ja nuorten säätiön uutiskirje, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje
ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotRekisteriselosteSaavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö