Rehtori Salla Kilpinen: ”Kouluilla on oikeus kasvattaa nuorista aktiivisia toimijoita”
Ruusuvuoren koulussa Vantaalla on jo vuosien ajan kehitetty uudenlaista ympäristökasvatusta. Rehtori Salla Kilpinen haki työlleen vahvistusta Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmasta. Millaisia vaikutusmahdollisuuksia kouluilla on, ja mitä koulutus antoi ympäristökasvatuksen ammattilaisille?
Ekologinen jälleenrakennus edellyttää laajaa ja syvällistä kulttuurin muutosta. Tässä muutoksessa kasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli. Uudistavan oppimisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi Tulevaisuuskoulu on perustanut rehtoreille suunnitellun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelman. Vantaalaisen Ruusuvuoren koulun rehtori Salla Kilpinen osallistui koulutukseen saadakseen uutta näkökulmaa ympäristökasvatukseen.
Miten Ruusuvuoren koulussa käsitellään ympäristökriisin ja kestävän kehityksen kysymyksiä?
Kun aloitin koulun rehtorina vuonna 2018, koulussa toimi pienen aktiivisen porukan ympäristöryhmänä alkunsa saanut Korso valittaa -kerho. Korso valittaa lähti yksittäisen oppilaan ajatuksesta, että maailmassa on virhe joka pitää korjata. Opettaja kuuli oppilaan huolen ja otti siitä kopin.
Nykyään meillä on planetaarisen sivistyksen ja ympäristökasvatuksen teemojen ympärille rakennettu, kaksi ikäluokkaa kattava pitkä soveltava valinnaisainetarjotin . Sen kursseja yhdistävät toimijuus ja uudistava oppiminen. Lisäksi koulussa kokeillaan ilmastopainotteista perusopetusta .
Mitä toiminnalla on saatu aikaan? Millaiset vaikutusmahdollisuudet kouluilla on?
Oppilaamme näkevät, että on mahdollista vaikuttaa asioihin koulussa ja lähiympäristössään. Opettajat vuorostaan näkevät, että on mahdollista ajatella toisin, ja että he ovat keskeisiä vaikuttajia. Rehtori näkee, että on mahdollista muuttaa maailmaa.
Koulu on pitkään ollut yhteiskunnan viimeinen vaunu, joka heijastelee maailman muutoksia. Perässäkulkijoiden sijaan voimme olla yhteiskunnan muuttajia. Koulu on ainoa instituutio koko yhteiskunnassa, joka kohtaa kaikki ikäluokat samanarvoisina, ja se, miten vaikutamme nuoriimme, vaikuttaa valtavasti tulevaisuuteen. Meillä on oikeus ja mahdollisuus kasvattaa nuoria aktiivisiksi toimijoiksi, jotka uskaltavat nähdä lähiympäristössään olevia virheitä ja tehdä niille jotain.
Kannattaa muistaa, että koulut tavoittavat massoja. Suomessa on 500 000 peruskoululaista, ja kaikkien näiden perheet tavoitetaan 38 viikkoa vuodessa.
Miten uusien toimintamallien kehittäminen onnistuu opetussuunnitelman tai perusopetuslain puitteissa?
Koulu on täynnä mahdollisuuksia.
Aina, kun koulussa sidotaan asioita opettamiseen, tehdään töitä ammattitaidon varassa. Pitkät soveltavat valinnaisaineet ovat hyvä paikka kokeiluille, koska niissä voidaan toteuttaa monialaisia kokonaisuuksia. Kun ilmastokasvatusta toteutetaan täällä, saadaan opettajalle työstään palkka, ja lisäksi saadaan motivaatiota ja halua kehittää.
Koulut kuitenkin tarvitsevat tukea. Opetussuunnitelman arvopohja kannustaa siihen, että nuoria kasvatetaan aktiivisiksi toimijoiksi, mutta toimintatapoja tähän ei ole määritelty. Rehtoreiden kouluttaminen ja ajattelutapojen muutos ovat keskeisessä roolissa. Kun rehtori huomaa mahdollisuudet, tie on auki.
Miksi halusit lähteä mukaan Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan, ja mitä se antoi?
Haluan lisätä omaa osaamistani ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta. Koulutus on laajentanut omaa ajatteluani ja avannut kiinnostavia keskusteluita. Ehkä motivoivinta on ollut huomata, miten moni on kiinnostunut samoista asioista.
Valmennusohjelmassa on sanoitettu asioita, joita olemme omassa koulussamme miettineet. On ollut hyvä huomata, että olemme olleet oikeiden asioiden äärellä täällä Ruusuvuoressa.
Kannustan muitakin rehtoreita lähtemään mukaan valmennusohjelmaan. Siitä saa eniten irti, jos koulusta pystyy rajaamaan konkreettisen kehityskohteen, jota koulun tasolla voi lähteä viemään eteenpäin. Työtä on helpompi viedä eteenpäin, kun ottaa johtoryhmästä itselleen mukaan työparin.
