Koulunjohtaja Tuija Tammelander: ”Kestävä tulevaisuus on nostettava koulun visioon”
Jos koulussa halutaan edistää kestävää tulevaisuutta, tulee kestävä kehitys ja tulevaisuusajattelu tuoda koulun visioon ja rakenteisiin. Näin sanoo Etäkoulu Kulkurin johtaja Tuija Tammelander, joka osallistui Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan.
Ympäristö- ja kestävyyskriisi edellyttävät perustavanlaatuisia muutoksia ajatteluun, arvoihin ja tapaan, jolla tarkastelemme tulevaisuutta. Ulkomailla asuvien suomalaislasten verkkokoulussa, Etäkoulu Kulkurissa tulevaisuusajattelu ja kestävä tulevaisuus halutaan juurruttaa visiotyöskentelyn kautta koulun rakenteisiin ja kaikkeen toimintaan. Työnsä tueksi koulun johtaja Tuija Tammelander osallistui Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan.
Koulujohtaja Tuija Tammelander, miksi ja miten Etäkoulu Kulkurissa panostetaan tulevaisuusajatteluun?
Etäkoulu toimii osana Kvs-säätiötä ja säätiön vahva arvopohja ohjaa koulun toimintaa. Säätiön arvojen mukaisesti olemme jo pitkään työskennelleet kestävän kehityksen edistämiseksi . Saimme OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin ensimmäisenä verkkokouluna vuonna 2019. Olemme myös osa Unesco-kouluverkostoa , ja olemme sitoutuneet edistämään AGENDA2030-tavoitteita , kuten eriarvoisuuden vähentämistä, hyvinvoinnin lisäämistä ja ilmaston puolesta toimimista.
Nyt tavoittelemme OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden sertifikaattia . Kasvatuksessa ja koulutuksessa tulee painottaa tulevaisuusajattelua, koska kasvatamme tulevaisuuden aikuisia, toimijoita ja päättäjiä. Emme voi jumahtaa opettamaan kierrättämistä, vaan meidän tulee katsoa pidemmälle oppilaiden tulevaisuuteen ja siihen, millaisia valmiuksia he tarvitsevat. Toistaiseksi tulevaisuusajattelu koulussamme on vielä vähäistä, mutta se on asia, jota haluamme kehittää ja parantaa.
Miten Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelma tuki työtänne kestävän tulevaisuuden edistämiseksi?
Osallistuin valmennusohjelmaan, koska halusin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten omaa tulevaisuustyöskentelyä voisi lähteä edistämään. Näitä sainkin koulutukseen osallistuneilta kollegoilta runsaasti.
Tällaisen valmennusohjelman etu on se, että aikataulu auttaa varaamaan aikaa kehitystyölle kiireisessä arjessa. Tietoa tästäkin aiheesta on paljon tarjolla, mutta jos tiedon etsiminen ja asioiden edistäminen on vain oman aktiivisuuden varassa, se hautautuu herkästi päivänpolttavien kiireiden alle.
Valmennusohjelman projektitehtävässä tarkastelit, miten kestävä tulevaisuus juurrutetaan koulun toimintaan. Miten tämä onnistuu?
Kestävä tulevaisuus tulee nostaa osaksi visiota, jolloin se huomioidaan kaikessa toiminnassa. Teemme visiotyöskentelyä yhdessä opettajien ja KVS-säätiön kanssa. Kun visio on päivitetty, teemme tiekartan siitä, miten asioita edistetään ja miten kestävä tulevaisuus tulee näkymään koulun rakenteissa, arjessa ja toiminnassa.
Lisäksi vahvistamme tulevaisuusajatteluamme sertifioinnin kautta. Kestävän tulevaisuuden sertifikaatti pakottaa tekemään muutoksia koulun toimintaan. Sertifikaatti on systemaattinen ja strukturoitu tapa tehdä kehitystyötä, ja koulun kiireisessä arjessa siitä on apua.
Suurin haaste kehitys- ja muutosprojekteissa meidän kohdallamme on se, että opettajamme ovat sivutoimisia tuntiopettajia, joilla on päätoimi suomalaisissa kouluissa. Kuitenkin kulttuuriimme kuuluu se, että opettajat osallistuvat kehitystyöhön. Siksi opettajille täytyy löytyä kehitystyöhön työaikaa ja resursseja. Asiat eivät muutu itsestään.
Miten hyödynnätte kansainvälisiä verkostojanne kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi?
Oppilaamme asuvat yli 60 maassa eri puolilla maailmaa ja toimivat osana paikallisia yhteisöjään. Esimerkiksi ilmiötyöskentelyyn liittyy aina toiminta omassa lähiympäristössä, ja toiminnan kautta asiat voivat mennä eteenpäin myös omassa vaikutuspiirissä, omassa kotimaassa. Kun esimerkiksi pidimme ilmiöprojektin osana rantojen siivouspäivän, paikalliset mediat kirjoittivat tästä. Kaikkialla ilmastokriisiin ei suhtauduta kuin meillä Suomessa, ja omalta osaltamme voimme vaikuttaa keskusteluun.
Meillä on myös kansainvälisiä sidosryhmiä. Kuulumme esimerkiksi Unesco-kouluverkostoon, jossa olemme esitelleet AGENDA2030-tavoitteitamme ja kestävän tulevaisuuden edistämistä opettajankouluttajille ympäri maailmaa. Lisäksi meillä on sisarkouluja ympäri Eurooppaa, ja kun kerromme kestävän tulevaisuuden tavoitteistamme ja toiminnasta heille, toivomme, että se vaikuttaa heidän toimintaansa.
