Lausunto: Lasten ja nuorten lukemaan innostamiseen tarvitaan rohkeita kokeiluja
Mitä ja missä muodossa lukeminen on tulevaisuudessa, on lasten ja nuorten käsissä. Kansallinen lukutaitostrategia 2030 on tärkeä lähtölaukaus, jolla voimme yhdessä rakentaa maailman lukutaitoisinta maata. Annoimme strategiatyöhön lausunnon ja koostimme alle sen pääkohdat.
Kuva Read Hour Live -virtuaalitapahtumasta: Näyttelijä Krista Kosonen lukee ääneen 16-vuotiaan Hanna Rannan runoa Tapio on kuollut. Ranta voitti runollaan Lasten ja nuorten säätiön ja WSOY:n yhteisen kirjoituskilpailun keväällä 2021. Read Hour Liveen osallistui yli 34 000 nuorta YK:n lukutaitopäivänä.
Opetushallituksen Lukuliike pyysi lokakuun puoleen väliin mennessä lausuntoja asiakirjaan Kansallinen lukutaitostrategia 2030 . Strategian tavoitteena on vahva, monipuolinen ja osallistava lukemisen kulttuuri, jossa eri ikäisten lukutaitoa vahvistetaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä aina valtakunnalliselta tasolta paikalliselle.
Lukutaidon heikkeneminen on laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Sen kääntämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä kaikilla sektoreilla. Yksi kansallisen lukutaitostrategian kolmesta suuntaviivoista on ”Innostetaan lukemaan”.
Antamassamme lausunnossa painotimme juuri lukuinnon edistämisen tärkeyttä.
Tutkitaan lukemiseen liittyviä asenteita
Lukemaan innostaminen on mielestämme kansallisen lukutaitostrategian tärkein tavoite. Innostus ja motivaatio linkittyvät keskeisesti lukutaidon kehittymiseen. Juuri innostamalla voimme muuttaa kulttuuria sellaiseksi, että lukeminen on jälleen iso ilmiö myös lasten ja nuorten keskuudessa.
Strategiassa korostetaan lukutaidon kehittymistä, sen mittaamista ja tutkimustiedon hyödyntämistä. Lukutaitotutkimusta tarvitaan, mutta olisi hyvä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös lukemisen asenteisiin, ja miten vähän lukevia ihmisiä voidaan innostaa lukemaan enemmän.
Mitkä ovat vaikuttavia keinoja vahvistaa lukuintoa ja -taitoa eri kohderyhmissä? Mitkä ovat juurisyitä siihen, että lukemisen määrä ja sitä kautta myös lukutaito ovat heikentyneet?
Jotta kansallisesta lukutaito-ohjelmasta tulee vaikuttava, on sen vastattava todellisiin tarpeisiin, jotka muuttuvat samalla, kun yhteiskunta muttuu. Siksi pitkäjäinteinen ja toistuva selvitystyö, joka pureutuu lukemiseen liitettäviin asenteisiin, olisi tärkeää.
Lisäksi tutkimuksissa olisi kiinnostavaa huomioida pohjoismaisen vertailevan tutkimuksen mahdollisuudet. Lasten ja nuorten säätiö on valmis lähtemään mukaan selvitystyöhön lasten ja nuorten lukuasenteiden kartoitukseen.
Rohkeasti uusia menetelmiä
Lukutaitostrategian myötä kartoitetaan lukutaitotyön kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat ja sisällöt. Hyviä käytäntöjä pystytään levittämään uuden perustettavan lukutaidon edistämisen johtoyksikön avulla.
Lukutaitotyön toimintamalleissa on tärkeää kokeilla rohkeasti myös uusia menetelmiä. Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa on huomattu, että varsinkin soveltavan taiteen menetelmät, kuten esimerkiksi sosiaalinen sirkus ja tanssi, tukevat sosiaalisten tavoitteiden lisäksi lukutaidon ja kielen kehittymistä.
Lukemaan innostaminen on mielestämme kansallisen lukutaitostrategian tärkein tavoite.
Positiivisia kokemuksia on saatu etenkin suomi toisena kielenä -opetuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksissa toteutetuista hankkeista. Lisäksi lasten ja nuorten osallistaminen menetelmien kehittämisessä on onnistumisen kannalta keskeistä. Monipuoliset lukemisen muodot tukevat oman lukijaidentiteetin muotoutumista ja kehittymistä.
Lukukampanjoilla on lukutaitostrategiassa erityinen painoarvo toimenpide-ehdotuksissa lukemisen innostamiseksi. Esimerkkinä monipuolisesta lukutaitokampanjasta on Read Hour, joka kohdentuu esisijaisesti lapsille ja nuorille. Kampanjassa haastetaan mukaan myös muu väestö mukaan lukemaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä. Kampanjoiden toistuvat viestit tavoittavat ja innostavat, kun niille varmistetaan pitkäjänteinen rahoitus.
Lukemisen muodot kehittyvät tulevaisuudessa
Lukutaitostrategiassa puhutaan monilukutaidosta. Monilukutaidon vahvuus on siinä, että jokainen pystyy tunnistamaan arjessa hetkiä, jolloin monilukutaitoa tarvitsee. Haasteena on käsitteen käyttäminen laajalle yleisölle, jolle ei ole itsestään selvää, mitä käsite sisältää.
On syytä pohtia, missä yhteyksissä monilukutaidon käsitettä käytetään ja milloin voidaan puhua saavutettavasti lukutaidon eri muodoista esimerkiksi tekstien ja tarinoiden käsitteiden kautta. Keskeistä on, että lukutaidon edistämistä tehdään monilukutaidon monipuolisia muotoja hyödyntäen. Myös lukutaidon visualisoinnissa on tärkeää nostaa esille muitakin symboleja kuin perinteinen painettu kirja.
Mitä ja missä muodossa lukeminen on tulevaisuudessa, on lasten ja nuorten käsissä. Kansallinen lukutaitostrategia 2030 on tärkeä lähtölaukaus, jolla voimme yhdessä rakentaa maailman lukutaitoisinta maata. Lukutaito on myös keskeinen tulevaisuususkoa vahvistava taito ja siksi myös Lasten ja nuorten säätiö on mukana tässä työssä.
Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti soveltavan taiteen menetelmiä lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Nuoret kertovat omia tarinoitaan esimerkiksi raplyriikoiden, digitarinoiden, pelikehityksen, teatterin ja tanssin avulla. Lasten ja nuorten säätiön koordinoima Read Hour -kampanja haastaa jokaisen lukemaan YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8. syyskuuta.
