Luovista menetelmistä apua opettajien jaksamiseen?
YK:n kansainvälinen opettajien päivä muistuttaa meitä 5.10. opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä. Opettajat ovat oppimisen ja itsensä löytämisen portinvartijoita ja tärkeitä aikuisia lasten ja nuorten elämässä. Yhä useampi opettaja uupuu taakkansa alla. Voisiko luovista menetelmistä saada apua oppilaitosten arkeen, pohtivat asiantuntijamme Enna Angervuori, Anna-Liisa Parkkinen ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun erityisopettaja Pirjo Kannisto.
Opettajien ammattijärjestö OAJ:n kyselytutkimuksen (28.9.2021) mukaan yli puolet opettajista uupuu työssään niin, että harkitsee alan vaihtoa. Opettajat kokevat, että eivät voi keskittyä opiskelijoihinsa kunnolla. Opetuksen arki näyttäytyy entistä pirstaleisemmalta.
Ajatus hyvästä opettajuudesta on muuttumassa ja ajatusta tuntuu ohjaavan moniosaajan vaatimukset: opettajan pitää olla kehittäjä, toimia monipuolisesti erilaisissa yhteistyöverkostoissa, tehdä projekteja, luoda toimivia suhteita työnantajiin ja samalla toimia opiskelijoiden ohjaajana, kasvattajana, valmentajana, tukijana ja tsempparina.
Riittämättömyys tuntuu olevan kouluissa työyhteisön yhteinen tunne. Opettajat ovat monen alan osaajia, ja sitä he haluavatkin. Mukavuusalueelta poistuminen lisää osaamista, mutta jos löytää itsensä jatkuvasti oman osaamisensa ulkopuolelta, työ alkaa kääntyä tekijäänsä vastaan. Se, mistä ennen on saanut energiaa, alkaakin viedä voimia.
Moni opettaja haluaa ensisijaisesti tehdä perustyötään – opiskelijoiden opetusta ja ohjaamista. He haluavat nähdä opiskelijoiden onnistumisia, innostumisia ja löytää yhdessä vahvuuksia. Opettajan tärkein tehtävä on olla opiskelijalle läsnä ja luoda erilaisia oppimisen mahdollisuuksia. Välillä tarvitaan myös aikaa kysyä opiskelijalta mitä hänelle kuuluu, aikaa pysähtyä näkemään ja kuuntelemaan.
Riittämättömyys tuntuu olevan kouluissa työyhteisön yhteinen tunne.
Huoli tukea tarvitsevista opiskelijoista, varsinkin niistä, jotka eivät tule kouluun, on suuri. Entistä useamman opiskelijan puutteelliset taidot pärjätä elämän eri osa-alueilla haastavat myös koulua löytämään uusia tapoja vahvistaa näitä taitoja.
Tukea jaksamiseen luovista menetelmistä
Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -toiminnan keskiössä ovat taidot, kuten itsetunto ja sosiaaliset taidot, joita harjoitellaan luovien ja toiminnallisten menetelmien avulla. Taidetoiminnassa nuoret ja opettajat kohtaavat toisensa uudessa ympäristössä uudesta näkökulmasta. Toiminta perustuu yhdessä tekemiseen ja innostavin, taidelähtöisin menetelmin oppimiseen. Muun muassa lyhytelokuva-, musiikki ja sirkustyöpajoissa nuoret käsittelevät omaa elämäänsä koskettavia teemoja tasavertaisina taiteentekijöinä.
Taiteellinen ja luova toiminta mahdollistaa opettajille ja opiskelijoille heittäytymisen yhteiseen tekemiseen ja samalla tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta. Taideprojekti lähentää opettajaa ja opiskelijoita ja antaa mahdollisuuden käsitellä erilaisia asioita rennommin ja aidommin. Yhteinen projekti mahdollistaa tasavertaisen tekemisen.
Luova toiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen tapoja ja auttaa oppilaita keskittymään yhteisen tekemisen ääreen.
Vapaaehtoisuus ja turvallisuus vahvistavat opiskelijoiden omatoimisuutta ja sitoutumista. On helpompi sitoutua sellaiseen, mitä on ollut itse suunnittelemassa. Yhteiset epäonnistumiset ja onnistumiset sitovat ryhmää yhteen. Ja kun opettaja pääsee lähemmäs opiskelijaa, uusia vahvuuksia löytyy usein niin opettajasta kuin opiskelijastakin.
Taidetoiminnalla on oiva mahdollisuus rauhoittaa koulun arkea ja auttaa tunnistamaan nuorten piileviä kykyjä. Sen avulla on mahdollisuus keskustella ryhmässä vaikeistakin asioista. Luova toiminta on myös hauskaa ja siksi motivoivaa. Se tarjoaa monenlaisia osallistumisen tapoja ja auttaa oppilaita keskittymään yhteisen tekemisen ääreen.
Taide voi tarjota myös opettajalle uudenlaisia, virkistäviä ja inspiroivia keinoja käsitellä erilaisia teemoja yhdessä nuorten kanssa.
Jatkuvaluontoinen taidetoiminta kouluissa voisi edesauttaa oppilaiden ja opettajan vuorovaikutusta ja antaa aikaa kiireettömään tutustumiseen.
Kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyössä on todettu, että taidelähtöinen toiminta vahvistaa yhteenkuuluvuutta oppilaitoksissa. Hanketyössä saatuja tuloksia tulisi vaalia ja juurruttaa koulun arkeen ilman, että toiminta on riippuvaista hankeyhteistyön aiheuttamasta byrokratiasta.
Kirjoittajat
Enna Angervuori, asiantuntija, Lasten ja nuorten säätiö
Pirjo Kannisto, erityisopettaja/Valma-koulutus Tredu, Tampereen seudun ammattiopisto
Anna-Liisa Parkkinen, asiantuntija, Lasten ja nuorten säätiö
