Siirry sisältöön

Tutkija Emma Hakala: “Koulut ja rehtorit voivat toimia ekologisen jälleenrakennuksen kirittäjinä”

08.06.2021

Jaa

Käynnistämme syksyllä 2021 valmennusohjelman, jossa perusopetuksen ja lukioiden rehtorit saavat tietoa ja työkaluja ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamiseen omissa oppilaitoksissaan. Mukana ohjelmassa nähdään alan asiantuntijoita. Tarjoamme nyt ihan kaikille mahdollisuuden päästä kurkistamaan valmennusohjelman teemoihin. Tässä juttusarjassa kolme asiantuntijaa pohtii monimutkaisen maailmamme visaisia ongelmia. Vuorossa on BIOS-tutkimusyksikön tutkija Emma Hakala.

1. BIOS-tutkimusyksikkö on tuonut ekologisen jälleenrakennuksen käsitteen suomalaiseen keskusteluun. Mitä sillä tarkoitetaan?

Ekologinen jälleenrakennus perustuu ajatukseen, että elämme tällä hetkellä ympäristön kannalta kestämättömässä maailmassa, ja tähän tarvitaan nopea mutta hallittu muutos. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin kestäviin rajoihin, tulee yhteiskunnan toiminnot kokonaisvaltaisesti järjestellä uudelleen. Tämä tarkoittaa muun muassa investointeja infrastruktuurin uudistamiseksi, työn uudelleen organisoimista ja tuotantojärjestelmien parantamista, mutta myös kulttuurisia muutoksia.

Jälleenrakennuksen pitää tapahtua vaaditun muutoksen kiireisyydestä huolimatta demokraattisen päätöksenteon menetelmiä noudattaen ja kansalaisille hyväksyttävin toimin. Se edellyttää siksi myös kansalaisyhteiskunnan osallistumista, aktiivista kansalaisuutta ja poliittista dialogia. BIOS on pyrkinyt hahmottamaan eri aloilla, kuten energian- ja ruoantuotannossa vaadittavia toimia jälleenrakennuksen edistämiseksi.

Myös koulutuksella on tärkeä rooli jälleenrakennuksen mahdollistajana. Yhtäältä parempi ymmärrys ympäristön tilasta ja kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä auttaa hahmottamaan monialaisen jälleenrakennuksen tarvetta, ja toisaalta koulutus antaa valmiuksia omaksua uudenlaisia tapoja toimia. Ekologisen jälleenrakennuksen perusajatuksen tunteminen voi myös auttaa rehtoreita ja koko koulun yhteisöä näkemään mahdollisia ratkaisuja ympäristökriisiin ja kokemaan osallisuutta niissä.

2. Yhteiskunnan fyysisen infrastruktuurin rakentaminen uudelleen vain muutamassa vuosikymmenessä on valtava urakka yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mitä ekologinen jälleenrakennus merkitsee työlle ja osaamiselle tulevaisuudessa?

Työ ja osaamistarpeet tulevat muuttumaan huomattavasti. Jos ja kun luonnonvaroja ylikuluttavasta ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta tuotantorakenteesta siirrytään pois, moni tuotannonala jää tarpeettomaksi. Samalla kuitenkin uudenlainen kestävä tuotanto luo uusia työpaikkoja. Esimerkiksi vähähiilinen maatalous, energiatehokas rakentaminen, liikennejärjestelmien suunnittelu ja kestävä energiantuotanto ovat todennäköisesti aloja, joilla työvoimatarve kasvaa.

Siirtymä vanhoilta aloilta uusille ei tietenkään käy käden käänteessä, vaan vaatii joustavien koulutusmahdollisuuksien lisäksi varmasti myös siirtymäkausia ja valtion tukea. Ennen kaikkea sitä tulisi huomioida ennakoivasti opintojen ohjauksessa sekä lisäämällä koulutusmääriä ja -mahdollisuuksia tulevaisuuden aloilla.

3. Miten nykyinen koulutusjärjestelmämme varautunut ekologiseen jälleenrakennukseen?

Ei välttämättä ainakaan niin hyvin kuin voisi olla. Tämä on myös aivan ymmärrettävää: jos muu yhteiskunta ja päättäjät eivät ole valmistautuneet tämän mittaluokan muutokseen, ei voida olettaa, että koulujärjestelmä olisi sen erikseen ennakoinut.

Kouluissa on jo alettu entistä paremmin panostaa ympäristökriisin ja kestävän kehityksen kaltaisten kysymysten käsittelyyn. Siinä voi myös auttaa viime vuosina tapahtunut siirtymä kohti ilmiöpohjaista ja oppiainerajat ylittävää opetusta ja oppimista.

Toisaalta koulu voisi entistä paremmin tukea kriittisen, monitieteisen ajattelun ja itsenäisen tulkintakyvyn kehittymistä. Tällaiset taidot tulevat olemaan entistäkin tärkeämpiä epävarmassa maailmassa.

4. Ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa myös ajattelun ja kulttuurin muutosta. Millainen rooli kasvatuksella ja koulutuksella on tässä prosessissa?

Koulutus on olennaisimpia ekologisen jälleenrakennuksen työkaluja. Se auttaa meitä ymmärtämään nykytilannetta ja sen vaatimia toimia, mutta myös sopeutumaan muuttuvaan maailmaan. Kuten edellä totesin, koulutus ja kasvatus voivat tarjota sellaisia aktiivisen ja kriittisen kansalaisuuden taitoja, joita sekä ympäristökriisin että ekologisen jälleenrakennuksen olosuhteissa tarvitaan.

5. Ekologinen jälleenrakennus on valtava yhteiskunnallinen ponnistus. Mitä yksi koulu tai rehtori voi tehdä sen eteen?

Ekologinen jälleenrakennus ei missään nimessä ole yksittäisen koulun tai rehtorin harteilla! Ajatuksena ei voi olla, että koulujen kiireisen arjen keskellä rehtorien pitäisi alkaa laatia jälleenrakennussuunnitelmia. Juuri tästä syystä julkisella vallalla on oltava avainrooli ekologisessa jälleenrakennuksessa. Sen tulee tarjota selkeä suunnitelma ja toimenpiteitä, sekä resursseja näiden toteuttamiseen.

Toisaalta koulut ja niiden rehtorit voivat toimia ekologisen jälleenrakennuksen kirittäjinä. Koulussa on mahdollista esimerkiksi hyödyntää ekologisen jälleenrakennukseen liittyviä sisältöjä opetuksessa ja näin tarjota myös opiskelijoille uusia tapoja hahmottaa ympäristökriisin ratkaisuja.

Rehtorit voivat myös viestiä opetusalan päättäjille tarpeista kehittää koulujen valmiuksia vastata kestävyyden edellyttämiin haasteisiin.

Lue myös juttusarjan muut osat:

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: “Tulevaisuuden toivoa lisäävä työ on merkityksellistä tekijälleen”

Professori Reijo Karhinen: “Rehtori ei voi tehdä uudistuksia yksin, mutta hän voi yksin estää ne”

Lue lisää

Professori Reijo Karhinen: “Rehtori ei voi tehdä uudistuksia yksin, mutta hän voi yksin estää ne”

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotTietosuojaselosteSaavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö