Siirry sisältöön

Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä puhuu lukemisesta urheiluvertauksin

20.04.2021

Jaa

Ankkalinnassa vuodesta 1999 työskennellyt ja nykyisin Aku Ankan päätoimittajana työskentelevä Aki Hyyppä on nähnyt työssään, kun nuorten lukuinto hiipuu. Jokaisen pitäisi käydä lapsena läpi lukemisen ahmimiskausi, hän sanoo.

Aki Hyyppä on Aku Ankan päätoimittaja, joka on viettänyt Ankkalinnassa eri tehtävissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Hänestä lukemista voi hyvin verrata urheiluun.

“Lukeminen on syytä aloittaa kevyellä harjoittelulla ja löytää sitä kautta tekemisen riemu. Sen jälkeen vain taivas on rajana!”

Hyyppä tietää, mistä puhuu, sillä Aku Ankka -sarjakuvat ovat tutkitusti Suomessa tärkein toissijainen lukemaan oppimisen väline. Koulu on se ensimmäinen. Hyypän mukaan tutkijat ovat huomanneet yhteyden jopa lukemista mittaavien PISA-tulosten ja Aku Ankan tilaajamäärien välillä: kun Akkarin lukeminen vähenee, laskee myös lukemisen osaamiskäyrä.

”Viimeaikaiset lukijatutkimuksemme näyttäisivät siltä, että Aku Ankan lukijamäärä on tehnyt pienen nousun ylöspäin. Tämä antaa toivoa siitä, että erilaiset lukemaan kannustavat kampanjat ja avoin keskustelu aiheesta alkavat tuottaa tulosta”, Hyyppä sanoo.

Lukemaan oppii ahmimalla

Itä-Helsingistä kotoisin oleva Hyyppä on aina ollut koukussa kirjoihin. Jo 11-vuotiaana hän joutui siirtymään lähikirjastonsa aikuisten osastolle, koska oli lukenut jo nuorten osaston läpi.

”Lukeminen on vähän kuin urheilu. Mitä nuorempana sen aloittaa, sitä paremmaksi siinä tulee ja lajin perustuntemus kasvaa selkärankaan”, Hyyppä sanoo. Hän kuitenkin myöntää, että on itsekin aikuisiällä joutunut uudestaan treenaamaan esimerkiksi lukunopeuttaan.

”Yhdessä vaiheessa tein aina sen virheen, että varasin joululomalle lukemiseksi tiiliskiven kokoisen klassikon. Eihän siitä mitään tule, kun joululomalla aloittaa ja heti perään pääsiäislomalla jatkaa, kun lukukunto ei ole kunnossa. Treenasin lukemista helppolukuisilla dekkareilla, minkä jälkeen pystyin taas ongelmitta tarttumaan pidempiin kirjoihin.”

Hyyppä liputtaa erilaisten lukemisen tapojen puolesta. Heillä kuluu esimerkiksi kesäloman aikana automatkoilla äänikirjoja, jotka hänen 10- ja 12-vuotiaat poikansa valitsevat. Hän uskoo, että jokaisen pitää elää läpi lukemisen ahmimisikä. Mitä nuorempana, sen parempi.

”Ahmimisen kautta saa hyvän suhteen kirjoihin ja tuntuman, että lukeminen on helppoa ja kivaa. Koulu, opinnot ja muu elämä sujuvat paljon helpommin, kun lukeminen on sujuvaa. Uskon, että ilman hyvää peruskuntokautta, joka on alkanut tarpeeksi pienenä, ei kehity hyväksi lukijaksi. Siksi suhtaudun lasten ja nuorten lukemiseen intohimoisesti.”

”Kuinka paljon itse luet?”

Vanhempien rooli on tutkitusti avainasemassa lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä. Hyyppä kertoo esimerkin parin vuoden takaa, kun Aku Ankka oli mukana Tubeconissa, nuorille suunnatussa tapahtumassa, jossa YouTubeen videoita tekevät ja heidän faninsa kohtaavat.

”Osastollamme oli säkkituoleja, sohvia ja sarjakuvia, joten eksyneen oloiset vanhemmat tulivat sinne mielellään viettämään aikaa. Kaikki, joiden kanssa juttelin, olivat huolissaan nuorensa vähäisestä lukemisesta. Esitin kaikille inhottavan kysymyksen: Kuinka paljon itse luet?”.

Hyyppä myöntää, että tunnistaa itsekin kiireet, jotka ajavat lukemisen edelle. Hän kuitenkin muistuttaa, että vanhemman tehtävä on näyttää esimerkkiä ja huolehtia, että kirjoja ja muuta lukemista on kotona esillä. Samalla pitäisi osata löytää se kulma, jolla oman nuoren saa innostumaan lukemisesta.

”Itse tervehdin ilolla urheilijoiden elämäkertoja. Fudispojille käsittääkseni esimerkiksi Zlatanin elämäkerta oli tolkuttoman hyvä lukemisen sisäänheittotuote. Jos nuori tykkää Harry Potter -leffoista, niin aikuisen pitää muistaa sanoa, että tiesitkö, leffasta on jätetty puolet pois ja se toinen puoli löytyy kirjoista.”

Lukemisen merkitys ei vähene

Maailma on muuttunut rajusti Ankkalinnan ympärillä sinä aikana, kun Hyyppä on työskennellyt siellä. Se näkyy konkreettisesti esimerkiksi sarjakuvan tilaajamäärissä.

”Aku Ankan ennätysvuosi oli 2007. Silloin lehden levikki oli reilu 324 000 ja lukijamäärä 1,4 miljoonaa lukijaa viikossa. Olimme ylivoimaisesti Suomen suurin aikakauslehti. Seuraavana vuonna tulivat nykyaikaiset älypuhelimet iPhonen johdolla”, Hyyppä kertoo.

Nyt, reilu 10 vuotta sen jälkeen, lehden levikki on noin 110 000 ja lukijoita vain noin puolet huippuvuosista.

”Surullisen tästä tarinasta tekee se, että olemme edelleen reilusti Suomen suurin aikakauslehti.”

Vaikka maailma kuinka muuttuu, Hyyppä uskoo, että lukeminen ei missään nimessä menetä merkitystään. Se on kaikkein tehokkain väline tiedonvälitykseen, keino rentoutua, viihtyä ja rakentaa omaa maailmankuvaansa. On myös tutkittu, että vähän lukevan teinin sanavarastossa on noin 17 000 sanaa, kun paljon lukevalla on parhaimmillaan 80 000 sanaa varastossaan.

”Ero on päätön. Kun nämä kaksi kohtaavat jossain, jossa pärjää puhumalla, niin kummalla on paremmat lähtökohdat pärjätä paremmin? Tai kumpi pystyy paremmin tavoittelemaan unelmiaan”, hän kysyy.

Lukemisesta ja sen myötä kehittyneestä verbaliikasta on ollut Itä-Helsingin kasvatille hyötyä.

”Vaikka olen ollut nuorena paikoissa, joissa on ollut olo, että kohta tulee turpiin, olen päässyt hyvällä verbaliikalla aina kävelemään tilanteista pois. Jos on kielellisesti sivistynyt, osaa sivaltaa myös niissä tilanteissa, joissa on paha paikka.”

Artikkelin kuva: Aki Hyyppä voitti Kymppitonnin hyväntekeväisyysjakson ja lahjoitti 1o ooo euron voittopottinsa Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -kampanjalle.

Lue lisää

Toukokuun positiiviset signaalit

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotTietosuojaselosteSaavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö