Siirry sisältöön

Resilienssi on taito sopeutua muutoksiin – näin kehität sitä itse

25.01.2021

Jaa

Resilienssi on kykyä selvitä erilaisissa tilanteissa ja säilyttää onnistuneesti toimintakyky myös muutoksessa. Erityisesti nuoriin kohdistuu paljon paineita ja odotuksia, joiden käsittelemisessä resilienssistä on hyötyä. Resilienssi voi auttaa nuorta selviytymään pettymyksistä ja epäonnistumisista sekä mahdollistaa uudelleen yrittämisen ja kokeilemisen. Resilienssi kannattelee nuoria stressaavissa tilanteissa sekä edistää tavoitteiden asettamista ja unelmien toteuttamista, kirjoittaa psykologi Sanna Turola.

Korona-aika on haastanut meidän jokaisen resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa kykyä ponnahtaa takaisin, eli toisin sanoen kykyä toipua koettelemuksista.

Resilienssiä tarvitaan esimerkiksi stressiä aiheuttavissa elämäntapahtumissa. Pitkittynyt arkeen vaikuttava tilanne on edellyttänyt meiltä jokaiselta kykyä oppia elämään vallitsevan tilanteen kanssa.

Resilienssiä verrataan usein kuminauhaan tai taipuisaan puuhun. Kuminauha voi yhä uudelleen venyä ja palautua takaisin ja säilyttää toimintakykynsä.

Myös taipuisa puu on loistava esimerkki. Sopivasti taipuisa puu selviää vuodenaikojen vaihtelusta ja jatkaa kasvuaan myrskyistäkin huolimatta.

Miten resilienssi muodostuu?

Kaikissa meissä on resilienssiä ja kaikki voivat kehittää sitä. Resilienssi muodostuu taidoista, joita voi tunnistaa ja opetella.

Resilienssi kehittyy Krisse Lipposen (2020) mukaan kolmen tekijän vuorovaikutuksessa: yksilö, läheiset ja ympäristö.

Jokaisen ihmisen resilienssi riippuu siis hänen yksilöllisistä piirteistään, kyvyistään ja taidoistaan. Sen lisäksi esimerkiksi perhe ja ystävät sekä asuinpaikkamme ja kulttuurimme, vaikuttavat resilienssin kehittymiseen.

Resilienssin muotoutumiseen liittyvät myös elämäntavat, kuten se miten liikumme, nukumme ja syömme tai vietämme aikaamme.

Lapsuuden kokemuksilla on oma osansa resilienssin muovautumisessa.

Turvallinen kasvuympäristö ja perheen ja läheisten tuki kehittävät jo lapsuudessa kykyä sopeutua muutoksiin.

Ajattelun ja toiminnan joustavuus sekä valmius kohdata haasteisiin liittyviä tunteita, ovat myös tärkeä osa resilientin henkilön ominaisuuksia. Resilienssiin liittyy kyky tarkastella asioita eri näkökulmista ja yritys kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.

Resilientti pyrkii parhaansa mukaan etsimään ratkaisuja ongelmiin takertumisen sijaan. Tässä auttaa kyky tuntea selviytyvänsä, tunne omasta pystyvyydestä sekä kyky löytää toiveikkuutta.

Resilientin ominaisuuksia ovat myös sosiaaliset taidot ja tunne, että vaikeudesta voi puhua ja apua voi pyytää sekä vastaanottaa. Haastavissa tilanteissa resilienssi voi näyttäytyä myös sinnikkyytenä, luovuutena, uusiutumis- ja mukautumiskykynä.

Kaikkea tätä olemme tarvinneet myös korona-aikana.

Miten voit vahvistaa omaa resilienssiäsi?

Resilienssi on taito, jota on mahdollista harjoitella ja kehittää missä iässä tahansa eikä resilienssiä voida Poijulan (2018) tarkastelemien tutkimusten perusteella määritellä vain yhden ajanjakson pohjalta.

Krisse Lipponen (2020) taas toteaa kirjassaan Resilienssi arjessa, että resilienssi ilmenee ja kasvaa kohdattujen vaikeuksien myötä. Tällaisia haasteita voivat olla myös arjen tavalliset asiat, kuten nuorilla esimerkiksi kokeisiin valmistautuminen

Kun haluat kehittää resilienssiäsi, mieti ensin, mikä sinua siinä motivoi. Kun olet tietoinen motivaatiotekijöistä, helpottaa se kohtaamaan elämässä eteen tulevia haasteita ja rajoja sekä haastamaan niitä.

Resilientin taitoihin liittyy myös oman asenteen tarkastelu. Asennoidutko asioihin ongelmina vai haasteina? Resilientti henkilö ei yritä selviytyä kaikesta yksin, vaan osaa myös pyytää tarvittaessa tukea ja apua sekä puhua asiasta.

Erityisen tärkeää resilienssin vahvistamisessa on omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen.

Vahvuuksia voi opetella tunnistamaan itsetuntemuksen avulla kokeilemalla esimerkiksi erilaisia harrastuksia.

Itsetuntemuksen vahvistamisessa tietoisuustaitojen harjoittelusta on hyötyä. Tietoisuustaidot auttavat havainnoimaan asioita, tekemään tietoisia päätöksiä ja säätelemään esimerkiksi tunteita.

Osa resilienttiyttä on se, että pyrkii hyväksymään muutokset ja elämään kuuluvat kaikenlaiset tunteet. Hyväksymisen harjoittelun avulla energia on mahdollista suunnata olennaiseen, mikä helpottaa myös joustavana olemista muutostilanteissa.

Haastavissa, resilienssiä vaativissa tilanteissa tarvitaan myös myötätuntoa ja kykyä vaalia toiveikkuutta. Lipposen (2020) mukaan monissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että itsemyötätunto ja resilienssi korreloivat keskenään eli toisin sanoen resilienssi ja itsemyötätunto liittyvät toisiinsa ja ilmenevät yhdessä.

Lisäksi resilienssin kannalta merkityksellistä on taito pyrkiä pitämään itsestä huolta. Syödä, liikkua ja nukkua hyvin.

Resilienssin vahvistamisessa auttavat myös hyvät tukea antavat ihmissuhteet. Niistä kannattaa pitää kiinni ja sellaisia kannattaa pyrkiä rakentamaan.

Soili Poijula (2018) kuvaa kirjassaan tutkimusta, jossa havaittiin resilienteillä lapsilla olevan elämässään vähintään yksi ihminen, jolta he saivat ehdotonta hyväksyntää riippumatta siitä, millaisia he olivat esimerkiksi temperamentiltaan tai älykkyydeltään.

Usein nämä henkilöt olivat lapselle heitä, jotka hoitivat, tukivat, kannustivat ja auttoivat siten luottamuksen, itsetunnon ja pystyvyyden tunteen vahvistamisessa.

Myös nuorten kohdalla resilienssin vahvistamisen näkökulmasta, kannustavat, hyväksyvät ja tukevat ihmiset ovatkin siis erittäin tärkeitä. Saatu tuki voi auttaa nuorta mm. omien kiinnostuksen kohteiden ja niihin liittyvien taitojen vahvistamisessa.

Resilienssin taidon harjoittelussa merkityksellistä on

  1. uskaltaa kokeilla ja epäonnistua
  2. antaa mahdollisuus itselle oppia ja olla luovuttamatta
  3. kokeilla tarvittaessa rohkeasti uudelleen.

Toivon jokaiselle nuorelle ympärilleen aikuisia, jotka auttavat tässä ja samalla rohkaisevat ja auttavat löytämään oman pystyvyyden tunteen.

Kirjoittaja Sanna Turola työskentelee psykologina Psyykkisen Hyvinvoinnin Keskus Kompissa. Nuorten työpajojen vetämisen lisäksi hän valmentaa Taidot elämään -toiminnassa mukana olevia coacheja. Coachit ovat Tredun ammatillisen opetuksen opettajaopiskelijoita ja Humakin yhteisöpedagogiopiskelijoita. Coachit puolestaan jatkavat resilienssin käsittelyä Taidot elämään -toimintaan osallistuvien nuorten kanssa.

Yhteistyössä Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Kompin ja Lasten ja nuorten säätiön kanssa pohdimme Valma-opiskelijoiden kanssa webinaarissa nuorten omia resilienssitaitoja muun muassa piirtämällä resilienssi.

Voit pohtia omaa resilienttiyttäsi myös vastaamalla alla oleviin kysymyksiin:

  1. Millaisista haasteista tai stressaavista tilanteista olet selvinnyt ja miten olet onnistunut säilyttämään toimintakykysi vaikeuksista huolimatta?
  2. Mitä taitoja käytit ja mitä opit?
  3. Miten taito selvitä vaikeuksista näkyy arkisissa tilanteissa?
  4. Miten toimimalla tuet itse omaa toimintakykyäsi ja selviytymistäsi?
  5. Millainen tuki on sinulle hyödyllistä? Miten muut ovat auttaneet sinua säilyttämään toimintakykysi?
  6. Miten muistat jatkossa oman osaamisen ja hankaluuksista selviämisen?

Lähteet:

Soili Poijula, (2018), Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito.

Krisse Lipponen, (2020), Resilienssi Arjessa.

Lue lisää

Yhä useampi nuori rakentaa identiteettiään kuluttamisen kautta

Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
LaskutustiedotTietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö