Lapsena koetut rahahuolet muokkaavat nuoren identiteettiä

28.10.2020

Jaa

Pelastakaa Lapset ry:n tekemä kyselytutkimus paljastaa, että köyhyys tuntuu ja näkyy nuorten elämässä ja haurastuttaa heidän itsetuntoaan. Lapsena koetut rahahuolet muokkaavat nuoren identiteettiä ja ulottavat juurensa pitkälle tulevaisuuteen, kirjoittavat Anna-Liisa Parkkinen ja Sara Peltola.

Köyhyydessä ei ole kyse vain materiaalisesta niukkuudesta. Merkkivaatteiden puuttumisesta tai siitä, että ne harvatkin harrastusvälineet ostetaan käytettynä. Köyhyys ilmenee arjessa monina tunteina ja käyttäytymismalleina kuten ahdistuksena, huolena ja hätänä.

Rahasta puhuminen on perinteisesti koettu kiusalliseksi, koska se tuo esille epätasa-arvon eri ihmisryhmien välillä. Olisi mukavaa nojautua taaksepäin ja tuudittautua siihen, että meillä Suomessa tasa-arvo toteutuu ja kaikki voivat taustaan riippumatta ponnistaa valitsemaansa tulevaisuuteen.

Rahasta vaikeneminen vahvistaa käsitystä, että varattomuus on itse aiheutettu tilanne ja se tulee peittää, ettei vaikuttaisi kelvottomalta muiden rinnalla. Kaikkihan voivat vain mennä töihin alkaa tienata. Vai voivatko?

Köyhyys uuvuttaa

Lapset ja nuoret eivät voi vaikuttaa siihen, millaiseen perheeseen he syntyvät. Toinen meistä kirjoittajista sattui syntymään työttömän yksinhuoltajan perheeseen hieman ennen 1990-luvun lamaa. Myös toisen kirjoittajan tulevaisuususkoa kuritti laman koura. Mikäli vanhempamme olisivat voineet valita kuittaavansa laskut muuten kuin videoitamme myymällä, tai varmistaa tilillä olevan aina rahaa niin, että kassalla ei olisi tarvinnut nolosti miettiä, mitä ostoksia jätetään pois, he olisivat varmasti niin tehneet.

Lapsena koettu taloudellinen uhka vaikuttaa myös jaksamiseen opiskelussa, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänvalintoihin.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että köyhyys uuvuttaa henkisesti ja tekee vaikeaksi keskittyä muihin asioihin kuin jokapäiväiseen selviämiseen . Köyhyys ja sen lieveilmiöt, kuten osattomuuden ja huonommuuden tunne, eivät ole kenenkään valinta ja tavoite. Lapsena koetut rahahuolet kuitenkin muokkaavat nuoren identiteettiä ja ulottavat juurensa pitkälle tulevaisuuteen.

Vielä aikuisenakin ajatukset siitä, olenko todella ansainnut olla tietyissä pöydissä tai käyttää rahaani muuhun kuin ruokaan, voivat nostaa päätään. Lapsena koettu taloudellinen uhka vaikuttaa myös jaksamiseen opiskelussa, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänvalintoihin. Vaikka taloudellinen tilanne olisi aikuisena hallussa, identiteetti ja rahasuhde ovat ehtineet muodostua niiden tunteiden siivittämänä, jotka lapsuudessa vallitsivat.

Puhutaan enemmän rahasta!

Rahasuhteesta ja siihen liittyvistä tunteista tulisi puhua avoimesti yhteiskunnassa. On tervettä tunnustaa, että tilanne ei ole yhdenvertainen, ja sen vuoksi osalla perheistä on vähemmän rahaa. Tilanteeseen on monia syitä, eikä raha tee kenestäkään parempaa tai merkityksellisempää ihmistä. Rahasta puhuminen voi vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyteen liittyvää stigmaa.

Puhutaan siitä, millaisia tunteita liitämme rahaan ja mitä tunteita sen vähäisyys herättää.

Vallitseva koronatilanne vahvistaa eriarvoistumista. Taloudellinen epävarmuus, lomautukset ja irtisanomiset iskevät raskaimmin niihin perheisiin, joissa on jo taloudellisesti tiukkaa. Samalla se tarjoaa meille tilaisuuden olla toistamatta lapsuutemme laman virheitä.

Puhutaan avoimesti siitä, miten työpaikan säilyttäminen tai menettäminen ei kerro kenenkään paremmuudesta työntekijänä tai ihmisenä.

Puhutaan siitä, millaisia tunteita liitämme rahaan ja mitä tunteita sen vähäisyys herättää.

Rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa, jossa arjen tarpeen kattava perusturva kuuluu kaikille, eikä kenenkään ihmisarvolla tai kelpaamisella mukaan porukkaan ole hintalappua.

Anna-Liisa Parkkinen vetää Lasten ja nuorten säätiössä Kestävä rahasuhde -hanketta , jossa tutkitaan rahaan liittyviä tunteita nuorten kanssa taidelähtöisin menetelmin. Sara Peltola on ohjausalan asiantuntija, jota kiinnostaa identiteettien vaikutus elämänkulkuihin. Säätiössä Peltola työskentelee nuorten työelämäkokemusten ja tulevaisuuslukutaidon parissa.

Asiantuntija

Anna-Liisa Parkkinen

anna-liisa.parkkinen@nuori.fi

050 308 4215

Asiantuntija

Sara Peltola

sara.peltola@nuori.fi

040 745 8104

Lue lisää

Nyt on pakko parempaa maailmaa luodaan yhdessä nuorten kanssa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö