Onko lukutaito kaikkien oikeus? Koostimme yhteen Twitter-chatista nousseet oivallukset
Lukutaidon merkitys nousi Twitterissä keskustelunaiheeksi, kun Lasten ja nuorten säätiö järjesti kaikille avoimen keskustelun osana Read Hour -lukutaitokampanjaa. Tunnin aikana keskustelun osallistujat pohtivat, kenen tehtävä on innostaa nuoria lukemaan, miten lukemisesta saisi sosiaalisempaa ja onko lukutaito kaikkien oikeus.
Lasten ja nuorten säätiö järjesti ensimmäistä kertaa Twitter-chatin osana Read Hour -kampanjaa. Tunnin ajan #ReadHour—tunnisteen alla käytiin keskustelua lukutaidon merkityksestä. Keskustelu oli kaikille avoin. Omia ajatuksiaan lukemisesta jakoivat muun muassa Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä, Lukuliike, Alma Media ja Muumit.
Aluksi keskustelussa pohdittiin, onko lukeminen kaikkien oikeus. Kysymystä pohjustettiin viimeisimmän PISA-tutkimuksen tuloksella, jonka mukaan joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että lukutaidon tulisi olla kaikkien oikeus. Lukutaito on olennaista kriittisen ajattelun kehittämiselle, jatko-opinnoille ja tulevaisuudelle. Vaikka erityisesti poikien lukutaidon romahtaminen aiheutti keskustelijoissa huolta, niin koulujen, kirjastojen ja järjestöjen tekemää työt lukemisen edistämiseksi kehuttiin paljon. Myös monipuoliset lukemisen muodot ja selkokirjat saivat osakseen kiitosta.
Toinen kysymys herätti pohtimaan lukemisen hyötyjä. Keskustelu kävi vilkkaana ja keskeisinä hyötyinä nousivat esiin lukemisen kyky rauhoittaa, inspiroida ja kehittää empatiakykyä. Varsinkin lapsilla ja nuorilla lukeminen parantaa sanavarastoa ja kielellisiä kykyjä. Kuten keskustelussa todettiin – mikä lukemisessa nyt ei kannattaisi!
Sosiaalisen median eri alustojen kirjayhteisöt ja koulujen lukuhetket saivat paljon kannatusta, kun keskustelijoilta kysyttiin, miten tehdä lukemisesta yhteisöllisempää. Moni osallistuja oli samaa mieltä siitä, että yhdessä keskusteleminen tarjoaa aivan uusia näkökulmia omaan lukukokemukseen. Toisaalta keskustelussa nousi esille ajatus lukemisesta sosiaalisuuden vastaparina: kirjan lukeminen on keino pysähtyä ja rauhoittua.
Twitter-chatin loppupuolella kysymyksenä oli, kenen tehtävä on innostaa nuoria lukemaan. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että lukutaidon pelastaminen on kaikkien meidän vastuullamme. Vastaajien mielestä kodilla ja koululla on erityisen suuri rooli nuorten lukuinnostuksen herättämisessä. Toisaalta osa keskustelijoista korosti, miten tärkeää nuorten on itse innostaa toisiaan lukemaan.
Yksi ratkaisuehdotus koski myös kirjojen saatavuutta. Koulukirjastoissa tulisi olla helposti saatavilla kiinnostavaa luettavaa, joka kasvattaisi nuorten lukumotivaatiota. Eräs keskustelija ehdotti, että kirjateollisuus voisi toimia suoratoistopalvelu Netflixin tavoin, ja kirjoja tehtäisiin kohdennetummin juuri tietyille lukijoille.
Lopuksi keskustelijat saivat jakaa parhaat lukuvinkkinsä nuorille:
Häräntappoase, Anna-Leena Härkönen
Taru sormusten herrasta -trilogia, J. R. R. Tolkien
Nälkäpeli -sarja, Suzanne Collins
Mielikuvitustyttö, Aino Louhi
Saniaislehdon salaisuudet, Kati Närhi
Viha, jonka kylvät, Angie Thomas
Naiset, joita ajattelen öisin, Mia Kankimäki
Tritonus, Kjell Westö
Kundi kesätukkainen, Tuija Lehtinen
Juoppohullun päiväkirja, Juha Vuorinen
Ajan pyörä -sarja, Robert Jordan
Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu, Sisko Savonlahti
Lisää lukusuosituksia löydät täältä .
