Maalittaminen ja nettikiusaaminen ovat nykyajan vuorovaikutushaasteita – Katri Saarikivi: ”Lukeminen kehittää empatiakykyä mielikuvituksen kautta”

04.09.2020

Jaa

Lukeminen käsittää paljon muutakin kuin kaunokirjallisuuden. Saarikiven mukaan tähänastisessa tutkimuksessa on keskitytty vertaamaan kauno- ja tietokirjallisuuden vaikutuksia empatiaan.

Lasten ja nuorten säätiön yläkoululaisille teettämän lukutottumuskyselyn mukaan nuoret eivät näe lukemisen keskeisenä hyötynä, että lukeminen auttaa ymmärtämään muita. 14,5 prosenttia kyselyyn vastanneista valitsi sen lukemisen tärkeimpien hyötyjen joukkoon kysymyksessä, jossa pyydettiin valitsemaan kolme kahdeksasta väittämästä.

”Empatian eri mekanismeja ei ehkä täysin ymmärretä. Voi olla, että jos nuorilta olisi kysynyt, että vilkastuttaako lukeminen mielikuvitusta, niin vastaus olisi ollut toinen”, aivotutkija Katri Saarikivi pohtii. Hän tuntee empatian ja kaunokirjallisuuden väliset tutkimukset ja tutkii Helsingin yliopistossa empatian, vuorovaikutuksen ja oppimisen aivoperustaa.

Tunteet tarttuvatkin usein herkästi ihmisestä toiseen, mikä auttaa saavuttamaan paremman ymmärryksen toisen tilasta.

On näyttöä siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen parantaa ihmisten empatiakykyä, tarkemmin mentalisointia tai kykyä asettua toisen asemaan. Mentalisointi on käytännössä sitä, että kuvittelee toisten mielenliikkeitä, tunteita ja aikeita. Voi olla, että kaunokirjallisuus rikastaa tällaista mielikuvitusta ja sitä kautta tukee empatiakykyä, kertoo Saarikivi.

Empatia voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: toisten asemaan asettumiseen, kokemusten jakamiseen ja myötätuntoon. Aivojen mentalisointiverkosto tukee toisen asemaan asettumista. Aivojen peilijärjestelmät tukevat puolestaan kokemusten, kuten tunteiden, jakamista. Tunteet tarttuvatkin usein herkästi ihmisestä toiseen, mikä auttaa saavuttamaan paremman ymmärryksen toisen tilasta. Myötätuntoa tukevat aivojen palkitsemis- ja mielihyväjärjestelmät – ihmiset usein nauttivat toisten auttamisesta.

Lukeminen käsittää paljon muutakin kuin kaunokirjallisuuden. Saarikiven mukaan tähänastisessa tutkimuksessa on keskitytty vertaamaan kauno- ja tietokirjallisuuden vaikutuksia empatiaan. Voi silti hyvin olla, että jos asiaa olisi tutkittu, myös kirjojen kuuntelu, sarjakuvat, uutiset ja chatfiction lisäisivät empatiaa.

Saarikivi toivoo, että yhteiskunnassa olisi enemmän keskustelua siitä, mikä kaikki vaikuttaa ihmisten kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä.

Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn vastanneet nuoret listasivat lukemisen ja lukutaidon suurimmiksi hyödyiksi sanavaraston karttumisen ja sen, että sujuva lukutaito helpottaa koulussa pärjäämistä. Kolmanneksi suurin hyöty oli vastaajien mielestä se, että lukeminen helpottaa vieraiden kielten opiskelua.

”Suurimmat kimmokkeet lukemiselle tulevat varmasti koulusta, ja sen vuoksi suurimmat hyödyt koetaan koulun kautta. Yhteiskunnassa voitaisiin puhua enemmänkin lukemisen tunnetaitohyödyistä ja laajan sivistyksen arvosta.”

Sosiaalisessa mediassa on helppo ymmärtää toisia ihmisiä väärin ja ajautua vastakkaisiin leireihin. Saarikivi toivoo, että yhteiskunnassa olisi enemmän keskustelua siitä, mikä kaikki vaikuttaa ihmisten kykyyn ymmärtää toisia ihmisiä. Nykyaikana ihmisillä on useita vuorovaikutushaasteita, kun maalittaminen ja nettikiusaaminen yleistyvät.

Some ja kirjat vastakkain

84 prosenttia lukutottumuskyselyyn vastanneista oli viettänyt alle puoli tuntia tai ei ollenkaan aikaa muiden kirjojen kuin koulukirjojen parissa. Sen sijaan 58 prosenttia kertoi viettäneensä viimeisen vuorokauden aikana yli tunnin somessa.

Nuorten ja aikuistenkin sosiaalisen median käyttö asetetaan keskustelussa usein vastakkain kirjojen lukemisen kanssa ja nähdään jopa uhkana niin kutsutuille perinteisille ajanviettotavoille.

Voiko sosiaalinen media edistää tai uhata empatiataitoja? Saarikiven mukaan some on ilman muuta mahdollisuus harjoitella empatiaa, jos asiaan kiinnittää huomiota.

”Somessa pitää pinnistellä tajuamaan pelkän tekstin perusteella, mitä toinen oikeasti tarkoittaa. Joka ikinen vuorovaikutustilanne on mahdollisuus kehittää ja hyödyntää empatiataitoja.”

Saarikivi huomauttaa, että vaikka somea ja kirjoja joskus verrataan keskenään, ne eivät ole suoraan verrannollisia. Toinen on vuorovaikutuksen paikka ja toinen vapaa-ajan viihdettä ja taidetta.

Lukutottumuskyselyn mukaan maailmankuvan avartuminen ei nouse nuorten mielestä kovin keskeiseksi lukemisen hyödyksi. 14,5 prosenttia kyselyyn vastanneista valitsi sen lukemisen tärkeimpien hyötyjen joukkoon kysymyksessä, jossa pyydettiin valitsemaan kolme kahdeksasta väittämästä.

Saarikiven mukaan lukeminen avartaa maailmankuvaa siksi, että lukemalla voi tutustua erilaisiin ajattelutapoihin ja elämänkohtaloihin. Tieto siitä, miten monenlaista elämä voi olla, saattaa auttaa ymmärtämään oikeitakin ihmisiä.

”Pienet lapset harvoin ymmärtävät, että joku voi olla eri mieltä. Aikuisissakin on usein sitä piirrettä, ja varsinkin arvot ovat hankala juttu. Jos itse kerta kaikkiaan arvostaa esimerkiksi vapautta enemmän kuin isänmaallisuutta, ja toisella on päinvastoin, niin toisen saappaisiin voi olla vaikea astua.”

Saarikivi muistuttaa, että vaikka lukemisella on kiistattomia hyötyjä, niitä ei kannata liikaa pohtia ja punnita. Jos kirjallisuutta tai vaikkapa tanssimista tarkastellaan vain sen tuottamien kognitiivisten tai terveydellisten hyötyjen näkökulmasta, nautinto unohtuu.

”Taide on tärkeää riippumatta siitä, mitä mitattavia hyötyjä siitä on. Vapaa-ajan toiminnan päätarkoitus lienee se, että siitä saa mielihyvää, ja että herättää tunteita, kuten nautintoa, tyytyväisyyttä, iloa tai haikeutta. Taiteesta tulee saada nauttia.”

Lasten ja nuorten säätiö teetti syyskuussa järjestettävän Read Hour -kampanjan valmistelun tueksi kyselyn, johon vastasi 1 581 yläkouluikäistä nuorta. Kysely tehtiin, koska halusimme saada lisää tietoa siitä, millaisia asenteita nuorilla on lukemista kohtaan ja miten Read Hour voisi innostaa nuoret lukemaan. Vuosina 2019–2020 toteutettuun kyselyyn kerättiin vastauksia yli vuoden ajan. Lue kyselyn tuloksista lisää täältä .

Lue lisää

Onko lukutaito kaikkien oikeus? Koostimme yhteen Twitter-chatista nousseet oivallukset

Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö