Kysely: Nuoret lukisivat enemmän, jos löytäisivät houkuttelevampaa luettavaa
Vain joka neljäs Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn vastannut yläkouluikäinen pitää lukemista siistinä. Nuorten ihailemat henkilöt eivät lue paljon. Teimme kyselyn Read Hour -kampanjan valmistelun tueksi ja keräsimme sen tuloksista parhaat palat yhteen.
Nuorten mielestä lukeminen on ennemmin tylsää kuin hauskaa. Suurin osa nuorista lukisi enemmän, jos löytäisi kiinnostavaa luettavaa.
Asia selviää lukutottumuskyselystä, jonka Lasten ja nuorten säätiö teki lukutaitokampanja Read Hourin valmistelun tueksi. Kyselyyn vastasi noin 1 500 yläkouluikäistä nuorta.
Kyselymme mukaan vain 20 prosenttia vastanneista nuorista lukee usein vapaa-ajallaan. Silti yli 60 prosenttia heistä lukisi enemmän, jos teksteissä käsiteltäisiin kiinnostavampia aiheita. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista taas lukisi enemmän, jos heillä olisi enemmän aikaa.
Se, ettei lukeminen ole siistiä, ei silti tarkoita, ettei se nuorten mielestä olisi hyväksi.
”Erilaiset valmiit listaukset ja suositukset auttavat pääsemään alkuun lukuharrastuksessa. Tärkeintä on antaa nuoren itse valita, mitä lukee. Keräsimme Read Hour -kampanjan verkkosivuille erilaisia lukusuosituksia , joista toivomme kaikkien löytävät itselleen jotain kiinnostavaa”, säätiön asiantuntija Mari-Anne Arpiainen sanoo.
Vain joka neljännen kyselyymme vastanneen nuoren mielestä lukeminen on siistiä. Se, ettei lukeminen ole siistiä, ei silti tarkoita, ettei se nuorten mielestä olisi hyväksi. Noin puolet kyselyymme vastanneista on sitä mieltä, että lukeminen on hyödyllistä ja yli kolmasosa sitä mieltä, että se on hyvää ajanvietettä.
Viimeisin Pisa-tutkimus tukee havaintoa. Pisa-tutkimuksessa kävi ilmi, että kaksi kolmasosaa pojista lukee vain, jos on pakko.
Arpiaisen mukaan on tutkittu, että roolimallit vaikuttavat myönteisesti nuorten lukemiseen.
”Aikuisten täytyisi puhua myönteisesti lukemisesta ja tuoda esille erilaisia tekstejä, kuten fantasiaa tai sarjakuvia. Painettujen kirjojen lisäksi nuori voi kuunnella äänikirjoja ja lukea chatfictionia, jossa tarina etenee puhelimen ruudulla kuvitteellisten henkilöiden viestittelyn kautta”, Arpiainen kertoo.
Arpiaisen mukaan on tutkittu, että roolimallit vaikuttavat myönteisesti nuorten lukemiseen. Esimerkiksi somevaikuttajat ovat vastanneet haasteeseen kirjoittamalla kirjoja viime vuosina. Tubettaja Miklu on kirjoittanut kirjan luettuaan yli sata kirjaa. Tubettaja Maiju Voutilainen on julkaissut runokokoelman.
”Toivottavasti Maiju Voutilainen on innostanut esimerkillään nuoria kirjoittamaan runoja. Oma kirjoittaminen herättää myös kiinnostuksen muiden teksteihin”, Arpiainen sanoo.
Nuorten ihailemat henkilöt eivät juuri lue
Paperille printattu teksti pitää pintansa. Kyselystä selviää, että suurin osa nuorista ei mielellään lue sähköisiltä laitteilta.
Nuoret saattavat tarkoittaa tässä vastauksessa pidempiä tekstejä, eivät sosiaalisen median päivityksiä tai uutisia. Nuoret nimittäin kertovat kyselyssä myös viettävänsä tekstien parissa eniten aikaa sosiaalisessa mediassa. 58 prosenttia kertoi viettäneensä viimeisen vuorokauden aikana yli tunnin somessa.
Sen sijaan viimeisen vuorokauden aikana 84 prosenttia vastaajista oli viettänyt alle puoli tuntia tai ei ollenkaan aikaa muiden kirjojen kuin koulukirjojen parissa.
Sarjakuvien ja aikakauslehtien suosio oli vastaajilla lähes nollassa: kolme neljäsosaa ei ollut lukenut lainkaan sarjakuvia ja 90 prosenttia ei ollut lukenut ollenkaan aikakauslehtiä viimeisen vuorokauden aikana.
Vastaajista 49 prosenttia kertoi seuraavansa verkossa uutismedioita useita kertoja viikossa. Sen sijaan painettuja sanomalehtiä luki vapaa-ajallaan 14 prosenttia vastaajista.
Kyselyyn vastanneista nuorista vain 10 prosenttia kertoo, että heidän ihailemansa henkilöt lukevat paljon. Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia nuorista seuraa tubettajia ja 67 prosenttia seuraa Instagram-vaikuttajia.
“Kuten vastaukset selvästi osoittavat, nuoret eivät pidä lukemista siistinä. Myönteistä kuitenkin on, että nuoret ymmärtävät lukemisen tärkeyden ja kertoisivat lukevansa enemmän, jos löytäisivät sisältöä, joka aidosti kiinnostaa heitä”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.
”Lukeminen on kiistatta tärkeä taito ja myös paremman yhteiskunnan rakentamisen edellytys. Siksi meidän on otettava nuorten viesti tosissaan: meidän on tehtävä kaikkemme, jotta nuoret löytävät parempaa luettavaa ja jotta lukemisesta tulee uudelleen nuorten keskuudessa suosittu ilmiö”, Alanen pohtii.
Lasten ja nuorten säätiö teetti syyskuussa järjestettävän Read Hour -kampanjan valmistelun tueksi kyselyn, johon vastasi 1 581 yläkouluikäistä nuorta. Kysely tehtiin, koska halusimme saada lisää tietoa siitä, millaisia asenteita nuorilla on lukemista kohtaan ja miten Read Hour voisi innostaa nuoret lukemaan. Vuosina 2019–2020 toteutettuun kyselyyn kerättiin vastauksia noin vuoden ajan.
