Koronakevät muistutti lukutaidon tärkeydestä

19.08.2020

Jaa

Lukutaito on tulevaisuustaito, joka auttaa meitä toimimaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoo, että suomalaiset ovat edelleen lukukansaa, mutta kasvava eriarvoisuus näkyy myös yhä suurempina eroina lukutaidossa. Koronakevään poikkeusoloissa erityisesti nuoret käyttivät lisääntynyttä vapaa-aikaa lukemiseen.

Mihin nykymaailmassa enää tarvitaan lukutaitoa, kun teknisiä laitteita voi käyttää ikonien avulla ja videot ovat yhä suositumpi kerronnan muoto? Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís sanoo, että lukutaito on yhteiskunnassamme tärkeä eloonjäämistaito.

”Lukutaito on ympäröivän maailman ymmärtämistä ja itsensä ymmärretyksi tekemistä. Se on kansalaistaito, jonka avulla ihmisen on mahdollista osallistua yhteiskuntaan. Ilman hyvää lukutaitoa ihminen on vaarassa jäädä syrjään monesta omaa hyvinvointia edistävästä asiasta, kuten yhteiskunnan palveluista. Lukutaidolla on siis tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.”

Villacís painottaa lukutaidon merkitystä identiteetin rakentajana. Lukutaidon avulla voi vahvistaa itsetuntemusta ja vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Villacíksen mielestä esimerkiksi maahanmuuttajien lukutaidon tukemisessa on erityisen tärkeää tunnistaa äidinkielen merkitys.

”Lukutaito tuo itsevarmuutta kaikkeen toimimiseen. Ihminen, jolla on vahva suhde omaan äidinkieleensä, pystyy ilmaisemaan asioita siten, että tulee myös ymmärretyksi haluamallaan tavalla. Omalla äidinkielellä on suuri merkitys lukutaidon pohjana myös silloin, kun puhutaan vieraan kielen lukutaidosta.”

Lukutaito antaa mahdollisuuden nauttia taiteesta ja tarkastella maailmaa uusista näkökulmista.

”Kirjallisuuden kautta avautuu uusia kiehtovia maailmoja. Silloinkin, kun fyysinen liikkuminen on rajoitettua, lukemalla voi matkustaa mielikuvituksen siivin”, Villacís sanoo.

Nuoret näyttivät esimerkkiä lukemisen merkityksestä poikkeusoloissa

Lukukeskus julkaisi toukokuussa osana Lukulahja lapselle -ohjelmaa toteutetun kyselyn tuloksia, jotka antoivat tärkeää tietoa myös koronakevään vaikutuksista aikuisten ja lasten lukemiseen. Kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista, joista noin 500:llä on alle 10-vuotiaita lapsia. Kyselyyn vastanneista 24 prosenttia kertoi lukeneensa enemmän, ja 23 prosenttia luki enemmän lapsilleen.

Lukemisen rooli stressinsäätelyssä korostui erityisesti koronakevään aikana.

”Kyselymme yksi kiinnostavimmista tuloksista oli se, että lukeminen lisääntyi eniten juuri nuorten eli 18–24-vuotiaiden joukossa. Suurimmaksi syyksi lukemisen lisääntymiselle nuoret ilmoittivat muiden ikäryhmien tapaan sen, että aikaa oli yhtäkkiä enemmän. 40 prosenttia kaikista vastaajista kertoi kuulleensa tai lukeneensa lukemisen tärkeydestä, ja nuorista jopa 70 prosenttia kertoi olevansa huolissaan siitä, että he lukevat liian vähän. Vastauksista voi päätellä, että suomalaiset ja erityisesti nuoret todella arvostavat lukemista ja ovat tietoisia sen hyödyistä, vaikka sitä varten onkin vaikeaa löytää aikaa normaaliarjessa”, Villacís kertoo.

Kyselyyn vastanneet kertoivat lukemisen olevan paitsi tärkeä tapa hankkia tietoa myös apu stressin vähentämiseen ja keskittymiseen. Lukemisen rooli stressinsäätelyssä korostui erityisesti koronakevään aikana.

”Moni löysi lukemisen merkityksen poikkeusaikana. Lukeminen tarjosi mahdollisuuden siirtää ajatukset pois arjesta ja uutisista. Lukemalla saattoi myös löytää jotain uutta itsestään ja muista. Toivottavasti tämä oivallus ei häviä, vaan jää pysyvästi ihmisten elämään ja arkeen”, Villacís sanoo.

Ilmi Villacís painottaa lasten kanssa lukemisen tärkeyttä. ”Toivon, että koronakeväästä oppineena vanhemmat pitäisivät kiinni lapselle lukemisen rutiinista. Yhteisellä lukuhetkellä on normaalioloissakin samanlainen rauhoittava ja turvallisuuden tunnetta tuova vaikutus lapselle. Kyselyn mukaan jopa puolet lapsista itse toivoi, että heille luetaan. Lapset varmasti huomaavat lukemisen rauhoittavan vaikutuksen myös vanhempiinsa. Yhdessä lukeminen lähentää ihmisiä toisiinsa ihan eri tavalla kuin muut välineet.”

Villacíksen mielestä jokaiselle löytyy kiinnostavaa luettavaa. ”Lukemiselle ei pitäisi olla estettä, sillä lapsille ja nuorille kirjoitetaan tällä hetkellä todella paljon. Kannattaa rohkeasti lähestyä kirjastojen ja kirjakauppojen ammattilaisia, he auttavat löytämään sopivaa luettavaa”, Villacís rohkaisee.

Kasvava eriarvoisuus heijastuu lukutaitoon

Lukukeskuksen 10 faktaa lukemisesta -tietopaketti kokoaa yhteen viime vuosien merkittävimpiä tutkimustuloksia lukutaidosta ja lukemisesta. Villacíksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa, mutta nähtävissä on myös muutoksia, joihin on suhtauduttava vakavasti.

”Suomalaisten lukutaito on edelleen maailman huippua. Tuoreimpien PISA-tulosten (2019) perusteella suomalaiset ovat lukukansaa, yleisesti ottaen voimme siis olla tutkimustuloksiin tyytyväisiä. Kun lukutaitoa verrataan maailmanlaajuisesti, on muistettava, että monissa maissa lukutaito on luksusta vielä tänäkin päivänä.”

Sekä Suomessa että maailmalla merkittävä lukutaitoon vaikuttava trendi on eriarvoisuuden lisääntyminen. Villacís kertoo, että Suomessa huippulukijoita on väestöstä huikea määrä, yli kymmenen prosenttia, mutta samalla heikkojen lukijoiden osuus kasvaa koko ajan.

Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa Euroopan suurin.

”Lukutaidon epätasainen jakautuminen vaikuttaa varsinkin heikossa sosiaalisessa asemassa oleviin. Kun lukutaito periytyy, on vaarassa syntyä kierre, jossa heikko lukutaito kasvaa myös tulevaisuudessa”, Villacís toteaa.

Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa Euroopan suurin. Ilmiö on maailmanlaajuinen, ja Suomen PISA-tuloksissa peräti 63 prosenttia pojista kertoi lukevansa vain, jos on pakko. Villacís tunnistaa erot tyttöjen ja poikien lukutaidossa, mutta hänen mukaansa vertailuun on suhtauduttava harkiten.

”Viime vuosina ero tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä on kasvanut entisestään, mutta toisaalta se tasaantuu jo nuorten aikuisten joukossa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten eroista puhutaan, jottei synny stigmaa, joka osaltaan heikentää lukutaidon kehittymistä. Sen sijaan, että keskustelemme poikien huonosta lukutaidosta, on tärkeämpää löytää keinoja, joilla aidosti innostamme poikia ja ihan kaikkia lukemaan. Sukupuolesta riippumatta tukea tarvitsevat erityisesti ne nuoret, joille lukeminen ei ole itsestäänselvyys”, Villacís sanoo.

Vanhempien asenteilla on suuri merkitys lasten lukutaitoon

Kotien vaikutus lasten ja nuorten lukutaitoon on kasvanut. Villacís kertoo huolestuneena, että samanaikaisesti vanhempien suhtautuminen lukemiseen on muuttunut kielteisemmäksi. Kansainvälisen lasten lukutaitoa mittaavan PIRLS-tutkimuksen (2016) mukaan 16 prosenttia vanhemmista suhtautuu kielteisesti lukemiseen, mikä on viiden prosenttiyksikön kasvu edelliseen mittaustulokseen.

”Ilman lukevia aikuisia ei ole lukevia lapsia. Kun halutaan tukea lasten ja nuorten lukutaitoa, on pakko kiinnittää huomiota myös aikuisten lukutaitoon ja asenteisiin. Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelmassa jaamme kirjakasseja neuvolassa asioiville vanhemmille. Tällä toiminnalla haluamme varmistaa, että perheet saavat tasavertaisesti tietoa lukemisesta, ja siten tukea vanhempien tärkeää roolia lapsen lukutaidon kehittymisessä”, Villacís kertoo.

Ilmi Villacís kiittää suomalaista varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmää, joka tasaa perhetaustoista syntyvää eriarvoisuutta monin tavoin. On kuitenkin tehtävä paljon työtä, jotta lukutaidon eriarvoisia lähtökohtia saadaan aidosti tasattua.

”Selvitysten mukaan esimerkiksi vain noin puolessa Suomen päiväkodeista luetaan lapsille ääneen. Lisäksi ammattikouluissa äidinkielen opetusta on vähennetty viime vuosina paljon leikkausten ja muiden järjestelyjen kautta, ja ammattiin opiskelevien riittävä lukutaito on vaarassa. Tämä vaikuttaa jo merkittävästi nuorten tulevaisuuteen: mahdollisuudet jatko-opintoihin vähenevät, koska korkeammilla koulutusasteilla tarvitaan hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Mielestäni lukutaidon yhdenvertaisuuden kannalta on keskeistä, että kouluissa ja varsinkin ammattikouluissa lisätään äidinkielen opetusta”, Villacís toteaa.

Lukutaito on monimuotoista

Erilaisten tekstilajien ja lukualustojen yleistyessä monilukutaidon merkitys kasvaa. Ilmi Villacís näkee kehityksen ennen kaikkea mahdollisuutena jokaiselle löytää oma lukemisen tapa.

”Tänä päivänä alkaa olla jo itsestäänselvyys, että lukemisella on monia eri muotoja. Nuorten pitäisi saada itse valita, minkälaista kirjallisuutta ja missä muodossa he haluavat lukea. Kirjoissakin on kyse tarinoista, ja tarinoita voi tuottaa ja vastaanottaa niin tekstinä, visuaalisesti kuin äänenkin kautta. Esimerkiksi äänikirjojen lukeminen on lisääntynyt valtavasti viime aikoina. Mielestäni kaikki keinot, jotka saavat nuoret innostumaan lukemisesta, ovat tervetulleita!” Villacís toteaa.

Toiminnallisuus osana lukutaitoa kiinnostaa nuoria. ”Lukukeskuksen toiminnassa nuoret ovat innostuneet lukemaan muun muassa rap- ja laululyriikoiden ja oman tekstin tuottamisen kautta. Toiminnallisuus innostaa varsinkin poikia ja miehiä: kun luo itse tekstiä, huomaa nopeasti, että myös muiden tekstien lukeminen on tärkeää. Lisäksi nuoret Suomessa ja kansainvälisesti ovat innostuneet esimerkiksi chat-kirjoista ja tarinoiden pelillistämisestä. Nämä ovat kiinnostavia uusia muotoja, joiden vaikutuksista lukutaitoon saadaan toivottavasti pian myös tutkimustuloksia”, Villacís kertoo.

Lue lisää

Onko lukutaito kaikkien oikeus? Koostimme yhteen Twitter-chatista nousseet oivallukset

Näin Tove Janssonin perheessä luettiin kirjoja Veljentytär Sophia Jansson kertoo perheestä, jossa kirjat olivat tärkeä osa yhdessäoloa

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö