Verkkotyöpajatkin voivat koskettaa ja liikuttaa

Miten saada aikaiseksi hyväksyvää katsetta, kosketusta ja läheisyyttä vastaava vaikutus ilman yhdessäoloa? Huuma-toimintamme ydinajatuksena on vahvistaa nuorten uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa liikeilmaisun keinoin. Tanssityöpajoissa tuemme nuoria ymmärtämään ja hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat, kokeilemaan rohkeasti uudenlaisia asioita, harjoittelemaan yhteistyötaitoja erilaisten ihmisten kanssa, sekä tuomaan esille omaa ääntänsä.

Sanomattakin on selvää, että fyysiseen kohtaamiseen ja liikkumiseen perustuvan toiminnan siirtäminen verkkoon vaatii uudenlaista orientaatiota, sekä sen pohtimista, kuinka taata nuorille aidosti innostava ja osallistava kokemus.

Toteutimme Huuman virtuaaliset työpajat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun PeliKlaani-hankkeen kanssa. Osallistujat olivat mikkeliläisiä työpajatoimintaan osallistuvia nuoria. Järjestimme ryhmälle kaksi kahden tunnin mittaista tapaamista Discord-alustalla ja niihin osallistui kerralla 10–13 nuorta.

Käsittelimme tapaamisissa tulevaisuususkoa ja sen merkitystä, sekä harjoittelimme esiintymistä keho-mieli-yhteyteen ja äänenkäyttöön kytkeytyvien keskustelujen ja tehtävien kautta. Koostimme nuorten kanssa videoteoksen, johon nuoret kuvasivat käsiensä liikeilmaisua ja äänittivät tulevaisuuteen liittyviä pohdintojaan. Pyrimme järjestämään tehtävät niin, että niihin olisi mahdollisimman turvallista ja helppoa osallistua.

Katso alta yksi työpajoissa valmistunut videoteos.

Hyvä suunnittelu on kaiken perusta 

Verkossa tapahtuvaan toimintaan tarvitaan tarkempaa valmistautumista kuin kasvokkain järjestettäviin aktiviteetteihin. Sen lisäksi, että ohjaajan on oltava selvillä käytetyn alustan teknisistä ominaisuuksista, on työpaja harjoiteltava, aikataulutettava ja roolitettava selkeästi, sillä takeltelu ja haahuilu korostuvat etäyhteydessä livetilannetta voimakkaammin. Myös tehtävänannot ja ohjeet on mietittävä tarkasti, sillä havainnollistaminen on haastavampaa ja väärinymmärrykset todennäköisempiä, kun vuorovaikutus on kasvokkain kohtaamista rajoitetumpaa.

Kun nämä reunaehdot ottaa huomioon, verkkotyöpaja voi lopulta olla sekä järjestäjälle että osallistujalle hyvin mielekäs. Havaintomme oli, että nuoria voi ja kannattaa aktivoida monella tavalla virtuaalisen tapaamisen aikana.

Chattailu sekä emojien ja GIF-animaatioiden käyttö on nuorille yleensä jo valmiiksi tuttu tapa kommunikoida, ja niiden hyödyntäminen ryhmäkeskusteluissa oli erittäin ilmaisuvoimaista ja sai aikaan rennon ja välittömän ilmapiirin. Otimme avuksi myös Mentimeter-työkalun, jonka ansiosta keskustelua saattoi käydä anonyymisti. Liikettä tai ääntä sisältäviin leikkimielisiin harjoituksiin sai osallistua omalla tavallaan, ja jakaa niistä muiden kanssa juuri sen verran kuin itsestä tuntui miellyttävältä.

Erilaisten digialustojen interaktiivinen käyttäminen voi helpottaa sellaistenkin nuorten osallistumista, joille tekeminen ja puhuminen ryhmässä on vaikeaa. Kun rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä kirjoittamalla tai kuvien kautta, voi se madaltaa kynnystä osallistua myös kasvokkain tapahtuvaan toimintaan. Jatkossa kun ryhmätoiminta taas käynnistyy, aiomme miettiä tapoja, jolla tätä oivallusta voisi käyttää tukemaan livetoimintaa.  

Nuorilta saadun palautteen mukaan digityöskentely oli hauskaa, spontaania ja erilaista. Tulevaisuusajattelusta ja esiintymisharjoituksista heille jäi mieleen muun muassa se, että on ihan okei jännittää, ja että pystyn siihen. Parasta työpajoissa oli erään palautteen mukaan ”rento meininki eikä tarvii ottaa paineita mistään.”  

Vaikka kaikki osallistuivat toimintaan kotoaan käsin, saimme luotua työpajoihin tunnelman yhdessä tekemisestä ja itsensä ylittämisestä. Fyysinen läsnäolo on merkittävä, mutta ei ainoa mahdollinen tapa läheisyyteen, jakamiseen ja oman roolin löytämiseen ryhmässä.  

Huuma on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka vahvistaa ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten osallisuutta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Hanke vahvistaa nuorten kykyä kiinnittyä osaksi opintoja ja työelämää sekä tarjoaa heille edellytyksiä merkitykselliseen elämään. Tanssityöpajoja järjestetään Kuopiossa, Mikkelissä ja Vantaalla vuosien 2019–2022 aikana.