Selvitys: Korona sai nuoret ajattelemaan tulevaisuutta
Kolmasosa Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn vastanneista nuorista kertoo, että koronapandemia on saanut heidät ajattelemaan tulevaisuutta enemmän kuin ennen. Joka neljättä nuorta huolestuttaa tulevaisuus nyt enemmän kuin aiemmin. Kyselyyn vastasi yli 1 000 yläkouluikäistä ympäri Suomea.
Nuorten elämä on muuttunut rajusti viimeisten viikkojen aikana. Suurimmat muutokset yläkoululaisten mielestä ovat etäkouluun siirtyminen ja se, ettei kavereita pääse näkemään entiseen tapaan. Nuoret ikävöivät kouluun ja etäkoulu tuntuu raskaammalta kuin koulu normaalisti.
Tiedot käyvät ilmi Lasten ja nuorten säätiön Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta -selvityksestä. Kyselyyn vastasi 1 068 yläkoululaista ympäri Suomea aikavälillä 27.3.–6.4., kun etäkoulu oli ollut käynnissä pari viikkoa.
Koronan aiheuttama poikkeustilanne on saanut kyselyyn vastanneet nuoret ajattelemaan tulevaisuutta enemmän ja pidemmälle kuin aiemmin. Kriisin keston suhteen nuoret ovat optimistisia, sillä vastaajista 57 prosenttia uskoi, että kriisi on ohi heinäkuun loppuun mennessä. Puolet nuorista on huolestunut tilanteesta vain vähän ja 28 prosenttia oli melko huolestuneita. Vain viisi prosenttia vastaajista kertoi olevansa erittäin huolestuneita.
“Iso osa nuorista suhtautuu tulevaisuuteen yleensä melko optimistisesti. Kyselyssä kiinnostava havainto oli, että 13 prosenttia nuorista uskoi, että yhteiskunnassamme nyt vallitseva kriisi synnyttää lopulta jotain hyvää. Erityisesti pitkittyessään kriisi kuitenkin vaikuttaa kielteisesti nuorten tulevaisuususkoon ja heikentää eniten niiden nuorten hyvinvointia, jotka jo valmiiksi kärsivät monista ongelmista”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.
Nuoret seuraavat koronauutisointia paljon ja perinteisestä mediasta
Kyselyyn vastanneet nuoret seuraavat koronaan liittyvää uutisointia aktiivisesti. Vastanneista 42 prosenttia seurasi uutisointia päivittäin ja 7 prosenttia ilmoitti seuraavansa uutisointia koko ajan.
Kyselyssä nuori sai valita useamman lähteen, josta seuraa koronauutisointia. Perinteiset mediat nousivat nuorten suosikeiksi. Valtaosa nuorista ilmoitti seuraavansa uutisointia sanomalehtien tai vastaavien ja niiden verkkosivujen (56 %) ja television (54 %) kautta. Peräti puolet nuorista (48 %) kertoi, että heidän vanhempansa pitävät heidät koronatilanteesta ajan tasalla.
Nuorista neljäsosa (24,5 %) ilmoitti seuraavansa uutisointia somevaikuttajien kanavista. Kavereiden somepäivityksistä uutisointia ilmoitti seuraavansa 20 prosenttia ja radiosta 12 prosenttia.
“Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista oli sitä mieltä, että koronauutisoinnissa on huomioitu nuoret hyvin. Kuitenkin reilu neljäsosa oli sitä mieltä, että uutisoinnissa on parannettavaa. Uutisoinnissa on korostettu, että nuoret eivät yleensä kuulu riskiryhmään, ja vastaajat toivat esiin, että kaikki nuoret eivät siksi välttämättä toimi suositusten mukaisesti”, Alanen sanoo.
Etäkoulu hämärtää rajaa vapaa-ajan ja koulun välillä
Kyselystä käy ilmi, että aikuisten maailmasta tuttu ilmiö on hiipinyt nuorten elämään: kun päivät kuluvat kotona, ero vapaa-ajan ja koulun välillä hämärtyy.
“On todella surkeaa, kun pääasiassa joutuu istumaan neljän seinän sisällä tapaamatta kavereita, tekemään paljon tehtäviä… Eli vapaa-ajan ja koulun ero on hälventynyt. Saatan istua koneen ääressä tekemässä tehtäviä koko päivän”, kuvailee yksi kyselyyn vastannut yläkoululainen.
Lukuisat nuoret nostivat kyselyn avovastauksissa esiin, että koulu vie nyt enemmän aikaa kuin normaalisti. Eräs kyselyyn vastannut yläkoululainen kuvaili tuntojaan näin:
”Ei pääse kouluun ja etätehtäviä tulee paljon enemmän kuin normaalisti koulussa tehtäisiin. Monia ahdistaa koulutehtävien määrä ja ne vain tuntuvat kasaantuvan päälle.”
Suurin osa nuorista on sopeutunut etäkouluun kuitenkin hyvin. Melko hyvin etäopiskeluun kertoi sopeutuneensa 47 prosenttia ja erittäin hyvin 20 prosenttia vastaajista. Kuitenkin joka neljäs (24 %) nuori ilmoitti etäopiskelun tuntuneen hieman vaikealta ja 7 prosenttia erittäin vaikealta.
Noin puolet (48 %) kertoi ikävöivänsä koulua, ja vain 25 prosenttia vastasi, että ei ikävöi koulua. Suuri osa eli 27 prosenttia nuorista vastasi kysymykseen “en osaa sanoa”. Tämä voi selittyä osin sillä, että poikkeustilanne oli vastaushetkellä kestänyt vasta kaksi viikkoa ja tilanteeseen voi liittyä sekä positiivisia että negatiivisia tunteita.
Lue koko Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta -selvitys tästä.
