Julkaistu: 31.3.2020

Lasten ja nuorten säätiön neuvonantajiksi kuusi huippuasiantuntijaa

Lasten ja nuorten säätiössä on vahva asiantuntemus nuorisoalasta. Uuden asiantuntijaryhmän tarkoituksena on vahvistaa ymmärrystämme sellaisista ilmiöistä, jotka nousevat oman kenttämme ulkopuolelta. 

Maailman muutoksen ymmärtäminen on Lasten ja nuorten säätiön tekemisen ytimessä. Siksi on tärkeää, että ymmärrämme laajasti myös niitä ilmiöitä, jotka tapahtuvat nuorisoalan ulkopuolella. Jatkossa tässä työssä meitä auttaa kuusi eri alojen huippuasiantuntijaa.  

Lasten ja nuorten säätiön uudet neuvonantajat ovat Ruskeat Tytöt ry:n Mona Eid, tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo, A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula, futuristi Perttu Pölönen, professori Arto O. Salonen ja tutkija Kaisa Vuorinen.  

”Kun keskustelimme neuvonantajien kanssa ennen ryhmän kasaamista, oli selvää, että kaikkien henkilökohtainen missio istuu täydellisesti säätiön arvoihin ja tavoitteisiin. On mahtavaa saada näin upea ja osaava joukko tekemään työtä kanssamme”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen

Lasten ja nuorten säätiön tavoitteena on rakentaa nuorten kanssa sellaista tulevaisuutta, jossa jokainen kokee elämänsä merkitykselliseksi. Yhteistyö uuden asiantuntijaryhmän kanssa halutaan pitää ketteränä ja heidän on tarkoitus olla mukana myös säätiön hankkeissa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. 

”Tavoitteenamme on kehittää neuvonantajien kanssa toimintatapojamme ja tehdä säätiöstämme entistä vaikuttavampi toimija”, Alanen jatkaa. 

Lasten ja nuorten säätiön neuvonantajat

Kuva: Caroline Suinner

Mona Eid on opettajataustainen vapaa kirjoittaja ja toimii Ruskeat Tytöt ry:n hallituksessa. Päivätyössään Helsingin yliopistolla hän edistää opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemista ja hyvinvointitoimintaa eri sidosryhmien kanssa.

“Toivon että tämän asiantuntijaryhmän kautta voimme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia uusien avausten tai olemassa olevien projektien sparrauksen kautta.  

Osaamiseni liittyy erityisesti yhdenvertaisuuteen ja jaan osaamistani mielelläni. Toivon, että myös verkostoistani voisi olla hyötyä ja asiantuntemusta, joita voimme käyttää myös erilaisissa uusissa ja olemassa olevissa projekteissa.” 

Minna Koskelo on tulevaisuusmuotoilija- ja coach, yrittäjä, toinen Futures Finland -verkoston perustajista ja tulevaisuusaktivisti Tulevaisuuspäivä ry:ssä. Lisäksi Hän opettaa Laurean YAMKissa tulevaisuusajattelua. Tärkeimpänä kaikista Koskelo kertoo olevansa äiti. 

“Mottoni on Gandhin Be the change you want to see in the world. Se ohjaa minua. Tartun herkästi asioihin, jotka koen itselle merkityksellisiksi ja pyrin edistämään niitä.

Lasten ja nuorten säätiö visio on ’Jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi’, ja haluan omalta osaltani tehdä visiosta totta. Lisäksi toivon, että pääsen konkreettisesti tekemään yhteistyötä myös nuorten kanssa, ja ehkä omassa työssäni voin tuoda myös heidän ääntään kuuluviin. 

Koska olen tulevaisuusmuotoilija, yhdistän työssäni palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua, joka on ihmiskeskeistä, yhteiskehittämistä ja ennakointia. Henkilökohtainen missioni on saada tulevaisuusajattelu päätöksentekoon, joten omalta osaltani pidän katseen vahvasti tulevaisuudessa ja tuon neuvonantajiin mukanani ymmärrystä toimintaympäristöä mylläävistä muutosvoimista. Enkä unohda myöskään ihmistä, sillä ihmiset realisoivat tulevaisuuden. Siksi tulevaisuutta onkin syytä pohtia ihminen keskiössä.” 

Kuva: Satu Nyström / A-lehdet

Anni Lintula on Z-sukupolven asiantuntija, A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja ja entinen Demi-median päätoimittaja. Tällä hetkellä hänen tiiminsä vetää Demi-lehdessä #NuoretMyös-hanketta, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä nuorten ja median suhteesta ja luoda toimintamalleja, joilla nuorten ääni pääsee paremmin kuuluviin perinteisessä mediassa. 

”Haluan neuvonantajana edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Olen työssäni huomannut, että nuorten ja aikuisten maailmat eriytyvät entistä voimakkaammin: iso osa nuorista kokee, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja perinteisellä medialla on vaikeuksia tavoittaa nuoret yleisöt. On ongelmallista, että yhteiskunnallinen päätöksenteko ja siihen liittyvä keskustelu käydään eri foorumeissa kuin missä nuoret viettävät aikaansa ja vaikuttavat. 

Tuon ryhmään vahvaa asiantuntemusta mediakentän muutoksesta ja siitä, millä tavalla nuoret pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin teemoihin ja miten he haluavat tulla kuulluksi muuttuneessa mediaympäristössä. Tuon ryhmään myös näkemystä siitä, miten nuorten osallisuudesta voidaan tehdä nuorten näkökulmasta helppoa, hauskaa ja mielekästä.” 

Perttu Pölönen on milleniaali futuristi, keksijä ja kirjailija. Hän on kirjoittanut kirjan Tulevaisuuden lukujärjestys, joka käsittelee tulevaisuuden taitoja ja osaamista. Pölönen on innostava puhuja, joka kiertää Suomessa ja maailmalla innostamassa ihmisiä ajattelemaan rohkeammin. 

”Haluan valaa tulevaisuususkoa nuoriin ja lisätä sukupolvien välistä dialogia. Meillä olisi valtavasti opittavaa toisiltamme, erityisesti eri-ikäisiltä ihmisiltä ja olisi tärkeää, että näemme tulevaisuuden mahdollisuutena.  

Tuon neuvonantajiin kansainvälistä näkemystä ja poikkitieteellisyyttä. Oma urapolkuni on ollut hyvin epätyypillinen taideyliopistosta Piilaakson ja Myanmarin kautta Suomeen, ja minussa asuu edelleen taiteilija, yrittäjä, tulevaisuushörhö ja maailmanparantaja. Pyrin pitämään huolen, että eri taustat, tavat ajatella ja näkökulmat tulisivat kaikki esille.” 

Kuva: Juha Törmälä

Arto O. Salonen on sosiaalipedagogiikan professori, jonka erityisasiantuntemus liittyy kestävään yhteiskuntaan siirtymiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja merkitykselliseksi koetun elämän tavoitteluun. Hänen ajattelussaan keskeistä on ekososiaalinen sivistys, joka on myös Lasten ja nuorten säätiön strategian kehys. 

”Haluan olla mukana rakentamassa maailman parasta yhteiskuntaa lapsille ja nuorille. Tehokkuus, tuottavuus ja kilpailukyky ovat asioita, joita tarvitaan, sillä tuhlaaminen ei ole ratkaisu mihinkään. Mutta jos yhteiskunnallisen edistyksen päämäärä kaventuu välineelliseksi keskusteluksi, jossa kansalaisten kokemus elämästä kiteytyy talouskasvua varten elämiseen, on elämän tarina kaventunut liian pieneksi. Se ei enää tarjoa riittävän hyviä syitä elää.  

Haluaisin kuulla, kuka silloin häviää, jos siirrämme katseen välineistä päämääriin vaikkapa rakentamalla päättäväisesti parasta mahdollista yhteiskuntaa lapsille ja nuorille, joille tulevaisuus kuuluu? 

Tuon asiantuntijaryhmään tulevaisuussuuntautunutta ja ratkaisukeskeistä näkemystä siitä, miten toteuttaa systeeminen kestävyysmurros suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskeinen elementti tässä murroksessa on hyvinvointi-ihanteen päivittäminen elintason parantamisesta elämänlaadun kohentamiseen.  

Silloin keskiöön nousevat ne asiat, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Tarkoitan tällä sitä, että jokaisen voisi löytää omanäköistä tilaa ja paikan yhteiskunnassa siten, että samalla vahvistuu kokemus riittävyydestä, arvokkuudesta, merkityksestä ja elämän ilosta.” 

Kaisa Vuorinen on erityisopettaja, tohtoriopiskelija, Positive Learning Oy:n perustaja, tietokirjailija ja kouluttaja. Hän väittelee pian positiivisesta kasvatuksesta erityisopetuksessa.  

”Olen toiminut kasvatus, opetus ja valmennustehtävissä liki 20 vuotta hyvin eri-ikäisten kanssa. 

Tuon ryhmään asiantuntemukseni, joka perustuu käytännön työhön, omakohtaiseen kokemukseen ja tutkimukseen Helsingin yliopistossa. Minulla on paljon kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja olen kiertänyt päiväkoteja ja kouluja eri puolilla maailmaa. Tämän myötä ymmärrän yhä enemmän siitä, miten keskeinen asema koulutuksella on tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Suhtaudun työhöni lasten ja nuorten hyvän elämän edistämisessä hyvin intohimoisesti ja koen missiokseni sen, että ihan jokainen lapsi ja nuori voisi elää hyvää elämää huolimatta monista haasteista elämänkulussa. 

Haluan auttaa vanhempia, kasvattajia ja muun muassa valmentajia terävöittämään katsettaan kohti lasten ja nuorten vahvuuksia: niitä taitoja, joiden avulla onnistumme, pärjäämme vaikeina aikoina ja saavutamme tavoitteitamme. On tärkeää, että jokaisesta lapsesta kasvaa eheä persoonallisuus, joka oivaltaa omat kykynsä ja osaa käyttää niitä viisaasti yhteiseen hyvään. Se on kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä. Parhaimmillaan omien vahvuuksien löytäminen tekee elämästä merkityksellistä.  

Toivon, että voin tuoda erityisopetuksen näkökulmaa ja käydä keskustelua siitä, miten tärkeää on ottaa ihan kaikki mukaan ja saada jokaisen vahvuudet näkyviin ja käyttöön. Toivon, että voin vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea jo varhain positiivisen kasvatuksen kautta.” 

‹ Takaisin listaukseen