Nuoret tarvitsevat valmiiden vastausten sijaan tulevaisuuslukutaitoa

04.03.2020

Jaa

Nopeasti muuttuvassa, epävarmassa maailmassa meidän on opittava toimimaan ja tekemään päätöksiä tulevaisuuteen perustuen, kirjoittaa tulevaisuusasiantuntijamme Otto Tähkäpää.

Kirjoittanut

Otto Tähkäpää

Erään arvion mukaan 65 prosenttia tänä päivänä koulunsa aloittavista nuorista päätyy aikanaan ammatteihin, joita ei vielä ole olemassa. Tämä on uudenlainen haaste kasvatukselle ja koulutukselle. Niiden olisi kyettävä valmistamaan oppijoita yhteiskuntaan, joka muuttuu jatkuvasti, kuten OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher on todennut. Aiemmin koulutuskasvatus tarjosi oppilaalle kartan ja tiedon päämäärästä. Tulevaisuudessa koulun on oltava pikemminkin ”kompassi”, joka auttaa lasta ja nuorta löytämään omat polkunsa.

Tulevaisuuslukutaito on tulevaisuudentutkimuksen sisällä vahvistunut suuntaus, joka korostaa yksilön henkilökohtaista kykyä käyttää tulevaisuutta tässä hetkessä tapahtuvan päätöksenteon tukena. Se voisi olla Schleicherin tarkoittama kompassi, joka auttaa lapsia ja nuoria navigoimaan nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa.

Tulevaisuuslukutaidon korostamisen sijaan yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina keskitytty listaamaan yksittäisiä taitoja, joita ajatellaan tarvittavan tulevaisuuden työelämässä. Eri tahojen tekemissä listauksissa nostetaan esimerkiksi matematiikan, koodauksen, vuorovaikutustaitojen ja empatian kaltaisia taitoja. On luonnollisestikin tärkeää, että koulutuksen kehittäminen perustuu tällaiseen määrälliseen ja laadulliseen ennakointiin. Kuitenkin yksilön, kuten opettajan tai omaa tulevaisuuttaan suunnittelevan nuoren kannalta tällaiset listaukset voivat olla harhaanjohtavia.

Valmiiden listausten ongelmana on, että ne luovat helposti mielikuvan, että voisimme ikään kuin arvata tulevaisuuden oikein. Todellisuudessa edes tulevaisuudentutkijat eivät pysty ennustamaan tulevaisuutta. Mikään ole yhtä epätodennäköistä kuin se, että tulevaisuus toteutuisi juuri sellaisena kuin on odotettu. Sen sijaan tulevaisuus on avoin erilaisille vaihtoehtoisille kehityskuluille, joiden toteutuminen on seurausta sekä tietoisista päätöksistä ja valinnoista että meistä riippumattomista yllättäväistäkin kehityskuluista ja tapahtumista.  

Vaarana on myös se, että jokin visio tulevaisuudesta nousee niin hallitsevaan asemaan, että sen alle hautautuu koko tulevaisuusajattelun ydin: varautuminen erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Esimerkiksi viime vuosina olemme olleet niin huolissamme robottien aiheuttamasta työttömyydestä, että meiltä on jäänyt huomaamatta samaan aikaan kasvava osaajapula, joka on noussut historiallisen korkealle tasolle.

Tulevaisuustaidoista puhuttaessa unohdetaankin, että tärkein taito on tulevaisuus itsessään. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen sanoin, on tärkeää vahvistaa koululaisten kykyä kuvitella ja tehdä omat tulevaisuutensa, sillä nykyisen muutoksen vauhdissa emme voi tietää, minkälaisia ongelmia ja tehtäviä he kohtaavat tulevaisuudessa.

Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa navigoiminen edellyttää tulevaisuuslukutaitoa eli kykyä ymmärtää, miten tulevaisuus vaikuttaa nykyhetkeen ja miten tulevaisuuteen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Tulevaisuuslukutaidon lähtökohtana on, että kaikki inhimillinen päätöksenteko kytkeytyy ajatuksiimme tulevaisuudesta. Käytämme tulevaisuutta esimerkiksi silloin, kun töihin lähtiessämme otamme mukaan sateenvarjon, kun näemme taivaanrannassa tummia pilviä. Tai kun nuori päättää hakea opiskelemaan insinööriksi kuultuaan, että sillä alalla riittää varmasti töitä.

Ongelmana on, että toimintaamme ohjaavat kuvat ja käsitykset tulevaisuudesta ovat tyypillisesti liian rajoittuneita, epämääräisiä ja tiedostamattomia ollakseen käyttökelpoisia. Esimerkiksi tuore PISA-tutkimus paljastaa, että suuri ja kasvava osa nuorista haaveilee perinteisistä 1900-luvun ammateista, joista todellisuudessa merkittävää osaa uhkaa tulevaisuudessa automatisointi.

Tulevaisuuslukutaidon tavoitteena on, että nuoret kykenevät tiedostamaan omaa toimintaansa ohjaavia ajatuksia tulevaisuudesta, avartamaan tulevaisuusajatteluaan sekä käyttämään tulevaisuutta monipuolisesti tässä hetkessä tapahtuvan päätöksenteon tukena.

Siinä missä paraskin tulevaisuustieto vanhenee nopeasti, tulevaisuuslukutaito on luotettava kompassi riippumatta siitä, mitä odottamatonta ja yllättävää tulevaisuudessa tapahtuu.

Kirjoittaja Otto Tähkäpää on Tulevaisuuskoulun perustaja ja työskentelee Lasten ja nuorten säätiössä tulevaisuusasiantuntijana.

Lue lisää

Lapsena koetut rahahuolet muokkaavat nuoren identiteettiä

Pysy ajan tasalla

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat tuoreimmat kuulumisemme suoraan sähköpostiisi.

ToimintaSäätiöArtikkelit ja julkaisut
info@nuori.fi

Liisankatu 27 A 5 00170 Helsinki

Henkilökunnan yhteystiedot
Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

© 2020 Lasten ja nuorten säätiö