Julkaistu: 4.11.2019

Lasten ja nuorten säätiön lausunto nuorisotyön ja -politiikan ohjelman luonnoksesta

Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) määrittelee hallituksen tavoitteet ja toimenpiteet, joilla edistetään nuorten kasvu- ja elinoloja. Kyse on nuorisoalan tärkeimmästä linjauksesta, ja siksi myös Lasten ja nuorten säätiö antoi lausuntonsa ohjelman luonnoksesta. 

Elämme yhteiskunnassa, joka muuttuu nopeasti. Esimerkiksi työelämän ja osaamisen murros, eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen muuttavat nuorten arkea. Nämä yhteiskunnan merkittävät muutokset on otettava laajasti huomioon valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa, jotta nuorten ja nuorisoalan kyky rakentaa kestävää tulevaisuutta vahvistuu.  

Lasten ja nuorten säätiö toivoo, että ohjelman valmistelijat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että nuoria kuullaan entistä enemmän yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeissä asioissa. Yhdessä nuorten kanssa tuotettu tulevaisuustieto tarjoaisi paljon eväitä ratkoa niitä haasteita, jotka uhkaavat tällä hetkellä yhteiskuntamme sosiaalista ja ekologista perustaa.  

Myös yritysten roolia VANUPOssa tulisi vahvistaa. Kokemuksemme mukaan nuorisoalan ja yritysten yhteistyössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Luontevan viitekehyksen tälle muodostaa YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteiden edistäminen. 

Lue koko lausuntomme alta.

Lausuntomme perustuu neljään näkemykseen

1. Otetaan ohjelman viitekehykseksi ekososiaalinen sivistys

Lasten ja nuorten säätiö ehdottaa koko VANUPO-ohjelman viitekehykseksi ekososiaalista sivistystä, joka on käytössä myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ekososiaalinen sivistys on laaja-alainen käsitys hyvinvoinnista, jonka arvoperusta nojaa kokonaisvaltaisesti vastuulliseen maailmasuhteeseen. Ekososiaalisen sivistyksen lähtökohtana on, että yhteisön ja yksilön hyvinvointia määrittävät ekologinen ja sosiaalinen näkökulma.  

Ekososiaalinen sivistyskäsitys nuorisotyön ja -politiikan viitekehyksenä tarkoittaisi yhteistä pyrkimystä siihen, että jokaisella nuorella on riittävät valmiudet itsensä toteuttamiseen ja merkitykselliseen elämään. Samalla nuorella on kyky ja tahto vaikuttaa myönteisesti muiden ja koko maapallon tulevaisuuteen. Lasten ja nuorten säätiö esittää myös, että VANUPOn tulee huomioida läpileikkaavasti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet, joiden toteuttamiseksi ekososiaalinen sivistys antaa kokonaisvaltaisen viitekehyksen. 

Ehdotukset toimenpiteiksi: 

  • Vahvistetaan lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympäristössään sekä laajemmin yhteiskunnassa ja maailmassa. Tässä työssä on huomioitava ihmisten keskinäinen riippuvuus ja tasavertaisuus, maapallon ekologinen kantokyky ja demokraattisen yhteiselämän kehittäminen. 
  • Erityistä huomiota kiinnitetään nuorisotyön ja -politiikan ohjelman kokonaisvaikutusten arvioinnissa siihen, että sen lukuisat eri toimet tukevat ekososiaalisen sivistyksen juurtumista nuorisoalaa ohjaavaksi viitekehykseksi.  

2. Vahvistetaan nuorten osallisuutta tulevaisuuskysymyksissä 

Lasten ja nuorten säätiön Suomi vuonna 2050 -selvityksessä kolmasosa nuorista kokee, että heitä ei kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä aiheissa. Näitä ovat esimerkiksi ilmasto-, koulutus- tai työelämäkysymykset. Kyselyyn vastasi 4 318 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. 

Nuoria on kuultava tulevaisuuden kannalta tärkeissä asioissa. Tällä hetkellä nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa käsitellään nuorten osallisuutta ja vaikuttamista vain suhteessa nykyhetkeen, nuorten omaan arkeen ja valmisteluvaiheessa oleviin asiakokonaisuuksiin ja päätöksentekoprosesseihin. 

Nuorisotyötä ja -politiikkaa ohjaavan kansallisen ohjelman tulevaisuusorientaatiota on vahvistettava, ja ohjelmassa on huomioitava selvästi vahvemmin yhteiskunnan kehityssuunnat. Ohjelmassa nostettu kohta nuorten äänen kuulemisesta ilmastonmuutoskeskustelussa on kannatettavaa, mutta ei yksin riittävää. Nuoria on kuultava myös muissa yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisimmissä kysymyksissä huomattavasti aiempaa enemmän. Nuorten kuulemisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti erilaisia luovia menetelmiä. 

Globaaleihin ilmiöihin liittyviä kehityssuuntia on käsiteltävä avoimesti ja systemaattisesti yhdessä nuorten kanssa. Nuorten näkökulmat esimerkiksi työn murrokseen, ammattivalintoihin ja eri alojen sukupuolittuneisuuteen sekä alueelliseen eriarvoistumiseen on tunnistettava ajoissa, ja pidettävä huoli, että nuoret huomioidaan päätöksissä.

Monet yhteiskunnan muutosilmiöt voidaan tunnistaa ensimmäiseksi nuorten arjessa, ja tämä tulevaisuustieto olisi hyödyllistä kytkeä poliittisen päätöksenteon keskiöön kaikilla tasoilla. Tässä työssä kolmannen sektorin toimijat voivat tarjota merkittävää lisäarvoa julkiselle sektorille. 

Ehdotukset toimenpiteiksi: 

  • Selvitetään, millaisia uusia työkaluja tai menetelmiä nuorten tulevaisuusosaamisen ja nuorilähtöisen ennakoinnin edistämiseksi voitaisiin kehittää. 
  • Kannustetaan kouluja ja oppilaitoksia lisäämään yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin organisaatioiden ja eri toimialojen kanssa siten, että nuoret otetaan mukaan keskustelemaan tulevaisuuden kehityssuunnista ja sen eri mahdollisuuksista. 
  • Perustetaan kansallinen nuorten ennakointiverkosto, johon kutsutaan laaja joukko nuoria ja nuorisoalan ammattilaisia. Verkoston tehtävänä on tuottaa tulevaisuustietoa nuorten arkeen vaikuttavista tekijöistä tunnistamalla hiljaisia signaaleja ja muita yhteiskunnan kehityssuuntia.

3. Nostetaan tulevaisuuden kannalta merkitykselliset taidot keskiöön 

Lasten ja nuorten säätiö pitää onnistuneena valintana ohjelman keskittymistä nuorten hyvinvointiin merkityksellisen elämän näkökulmasta. Tämä näkökulma on valittu myös Lasten ja nuorten säätiön vuonna 2019 voimaan astuneeseen strategiaan. 

Osaamistarpeet muuttuvat koko ajan, ja siksi nuorten on kyettävä päivittämään osaamistaan jatkuvasti. Samalla voimme tunnistaa myös monia sellaisia pysyviä taitoja, jotka ovat tärkeitä nuorille riippumatta siitä, mihin suuntaan esimerkiksi koululaitos kehittyy tai minkälaisia ammatteja tulevaisuudessa on. Tulevaisuudessa tarvittavien taitojen vahvistaminen on yksi Lasten ja nuorten säätiön strategisista painopisteistä, ja tätä osaamista on myös monilla muilla kolmannen sektorin toimijoilla.  

Ehdotukset toimenpiteiksi: 

  • Vahvistetaan kouluissa ja nuorten parissa tehtävässä työssä keskittymistä erityisesti niihin taitoihin, joita nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa. Keskeisiä näistä taidoista ovat esimerkiksi itsetuntemus, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky, kriittinen ajattelu, empatia ja luovuus. 
  • Kehitetään ja levitetään toimintamalleja, joissa vahvistetaan nuorten kykyä hahmottaa yhteiskunnan muutosta ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.  

4. Yritysten roolia on lisättävä nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa

Lasten ja nuorten säätiö ehdottaa, että VANUPOssa huomioidaan yritysten rooli entistä vahvemmin osana monialaista yhteistyötä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelmassa on huomioitu. Tällä hetkellä useat suomalaiset ja kansainväliset yritykset tekevät vastuullisuustyötä yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden, koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Lasten ja nuorten säätiön kahden vuosikymmenen kokemus osoittaa, että nuorisoalan yritysyhteistyössä on valtavasti potentiaalia, jonka hyödyntämistä tulisi vahvistaa entisestään. Yhteistyö yritysten kanssa on tärkeää, jotta Agenda2030-tavoitteet toteutuvat. 

Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa on linjattava selkeät toimenpiteet ja tavoitteet yritysyhteistyölle, jotta yritysten kanssa tehtävä työ tukee parhaalla mahdollisimmalla tavalla nuorten merkityksellistä elämää ja kestävää tulevaisuutta. Esimerkiksi nuorisotakuun toteutumisessa yrityksillä on merkittävä rooli myönteisten työelämäkokemusten mahdollistajana ja nuorten työllistäjänä.  

Ehdotukset toimenpiteiksi: 

  • Kehitetään ja levitetään toimintamalleja, joissa huomioidaan yritysmaailman vastuullisuustyö ja sen myönteiset vaikutukset nuorten hyvinvoinnille ja työllistymiselle. 
  • Vahvistetaan yritysten työntekijöiden osaamista eri elämäntilanteissa olevien nuorten tukemisessa ja kohtaamisessa työelämän alussa.   
  • Lisätään tutkittua tietoa yritysten kanssa tehtävän työn vaikutuksista ja mahdollisuuksista nuorten hyväksi tehtävässä työssä.    
‹ Takaisin listaukseen