Lukutaito ja lukuinto ovat parasta perintöä lapselle
Lukutaito ja lukuinto ovat kestävää perintöä lapselle. Ne eivät kulu tuhlaamalla, päinvastoin ne kasvattavat pääomaa sitä enemmän mitä enemmän niitä kulutetaan. Vanhempien ja perheen aktiivinen lukemiskulttuuri – kuten muutkin kodin tavat ja perinteet – siirtyy lapselle antaen osaltaan erinomaisen perustan elinikäiselle hyvinvoinnille, kirjoittavat THL:n asiantuntijat Tuovi Hakulinen ja Sarianna Vaara.
Perusta lukutaidolle luodaan varhain
Vanhempien kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen vaikuttaa lapsen myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymiseen. Se, että lapsi näkee vanhempiensa lukevan, edistää hänen lukemisintoaan. Näin lukemisesta tulee mieluinen rutiini lapsiperheen arkeen. Myös lapsen isovanhemmille, kummeille ja muille läheisille kannattaa viestiä nykyistä aktiivisemmin lapselle lukemisen merkityksestä.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on varhaisessa vuorovaikutuksessa. Kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssa ollaan ja jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Laulaminen, loruilu, tarinoiden kertominen ja lukeminen tukevat tätä kehitystä jo vauva- ja leikki-iästä alkaen. Pienikin vauva nauttii katselu- ja lorukirjoista ja jaksaa kuunnella, kun tuttu aikuinen lukee tai kertoo erilaisia tarinoita.
Ääneen lukeminen tukee kehitystä moninaisesti
Tutkimusten mukaan vain neljännes vanhemmista lukee usein lapselleen. Ääneen lukeminen tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. Lapsen sanavarasto lisääntyy nopeasti ja on lopulta moninkertainen sellaisiin lapsiin nähden, joille ei lueta kirjoja ääneen. Kirjojen ja kertomusten lukeminen lisää keskustelutaitoja sekä keskittymis- ja empatiakykyä. Lapsi kasvaa myös itsevarmemmaksi ja selviytyy joukossa paremmin kuin lapsi, jolle ei ole luettu. Lapselle lukeminen vahvistaa koulumenestystä ja myöhempiä oppimisen taitoja koulussa.
Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa tyydyttyy samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve. Ääneen lukeminen auttaa vanhempia olemaan läsnä tilanteessa. Lapsen pitäminen sylissä lukuhetken aikana on luontevaa läheisyyttä. Kirjan koskettaminen, sivujen selailu ja vaikkapa kuvien osoittaminen sormilla edistää lapsen motorista kehitystä.
Lapsi ottaa mallia vanhemmiltaan lukemisessa ja lapsi, jolle luetaan, lukee itse myös aikuisena. Eikä ääneen lukeminen kuulu vain lapselle, aikuisetkin voivat lukea ääneen toisilleen. Ja kun lapsi oppii lukemaan itse, hän voi harjaannuttaa tuota mahtavaa taitoaan lukemalla muille perheenjäsenille.
Kirjastokortilla elinikäisiä hyötyjä
Retket lähikirjastoon tai kirjastoautolle lainaamaan mieluista lukemista antavat paitsi uusia lukukokemuksia myös tilaisuuden yhteiseen tekemiseen ja yhdessäoloon. Mikäli perheessä on jo vanhempia sisaruksia, muodostuu kirjastossa käynneistä luonteva koko perheen yhteinen tapahtuma.
Vanhempia kannustetaan menemään leikki-ikäisen lapsen kanssa vierailulle kirjastoon tutustumaan kirjoihin, loruihin ja lukemiseen. Esikouluikäiselle lapselle kannattaisi hankkia kirjastokortti hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa koulun.
Kirjastoissa, kirjakaupoissa ja vaikkapa useissa blogeissa on lukuisia vinkkejä lukemiseen ja kirjojen valintaan. Kirjoja voi kierrättää, niitä voi lainata ystäviltä, niitä löytää kirpputoreilta ja divareista. Vinkiksi kaikille lukupiiri, joka voi kokoontua oman tai tuttavaperheiden voimin. Ja kirjapiknikistä voi nauttia vaikka olohuoneen lattialla!
Lukuliike ja Lukulahja lapselle
Suomessa on havahduttu lukutaidon merkityksen kasvuun kuten myös lasten ja nuorten lukutaidon ja -innon heikkenemiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kansallisen lukutaitofoorumin vuosiksi 2017–2018 vastaamaan lasten lukutaidon ja -innon haasteeseen. Lukutaitofoorumin suuntaviivojen pohjalta käynnistyi Lukuliike, joka haastoi suomalaiset tartuttamaan lukuintoa ja varmistamaan, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on riittävä lukutaito. Lukuliike kouluissa -hanke innosti tuhansia lapsia ja nuoria lukemaan.
Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa Lukulahja lapselle -hankkeessa kaikille vauvaperheille annetaan vuosina 2019–2021 kirjakassi neuvolan terveystarkastuksessa. Lukulahjaa varten laadittiin kaksi uutta lasten kirjaa: pahvikirja vauvoille ja kuvakirja leikki-ikäisille. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista käännetään Suomessa eniten puhutuille muille kielille. Lukulahja sisältää myös Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeen materiaalia: lukumitan, lorukortit ja kutsukortin kirjastoon.
Lukutaitoa ja lukuintoa edistetään monen tahon voimin
Äitiys- ja lastenneuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa ohjataan ja kannustetaan lapsiperheitä lukemisen pariin. Neuvola on keskeisessä roolissa lukutaidon ja -innon edistämisessä lapsiperheissä.
Äitiysneuvolassa asioivia lasta odottavia perheitä tuetaan vanhemmuuteen kasvussa ja parisuhteen hoidossa. Vanhempien kanssa keskustellaan muun muassa mielikuvien ja varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä, aktiivisesta vanhemmuudesta ja rutiinien merkityksestä. Sylissä pitävä, vauvan viesteihin sensitiivisesti vastaava ja vauvaan kiintynyt vanhempi alkaa lähes automaattisesti sanoittaa vauvalle tunteita ja lähiympäristön tapahtumia.
Raskauden aikana vanhempia kannustetaan lapselle lukemiseen ja siksi äitiyspakkaukseen sisältyy vauvan ensikirja. Lukulahjan kirjakassi on hyvä antaa perheelle riittävän varhain esimerkiksi lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen, jolloin vauvakirja saadaan heti käyttöön. Yksivuotiaan lapsen vanhempia kannattaa muistuttaa kirjakassin sisältämästä kuvakirjasta. Samalla on hyvä kertoa iltasadun merkityksestä, koska iltasadun jälkeen lapsi yleensä nukkuu pidemmät yöunet.
Vauvan syntymän jälkeen vanhemmille annetaan ennakoivasti tietoa lapsen kehityksen vaiheista ja kehitystä seurataan terveystarkastuksissa. Niissä myös tuetaan varhaista vuorovaikutusta, vauvan kanssa olemista sekä vanhemman oman äidinkielen käyttöä alusta alkaen. Lapsen perusturvallisuus rakentuu varhaisvuosien aikana niistä kokemuksista, joissa lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja hoivatuksi omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Neuvolassa seurataan lapsen puheen kehitystä ja kannustetaan vanhempia lukemaan lapselle ja kertomaan tarinoita.
Lukutunti 8.9.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen tukeminen sekä lukutaidon ja -innon edistäminen on monen eri tahon suunnitelmallista yhteistyötä. Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -lukutaitokampanjan tarkoituksena on pysäyttää koko Suomi lukemaan tunniksi YK:n kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8.9. Luetaan lapselle tulevaisuus!
Kirjoittajat:
Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
Sarianna Vaara, tutkimuskoordinaattori, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
