Julkaistu: 12.7.2019

Selvitys: Nuorista vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen onnistuu 

Nuorten mielestä tärkeintä on saada ilmastonmuutos kuriin, jotta Suomessa olisi hyvä elää vuonna 2050. Iso osa nuorista uskoo digitalisaation olevan keskeisimpiä Suomen tulevaisuutta muokkaavia tekijöitä. Nuoret ovat kiinnostuneita tulevaisuudestaan, mutta ainoastaan kolmasosa kokee, että heitä kuullaan tarpeeksi heille tärkeissä asioissa. Lasten ja nuorten säätiö, Tieto ja Tulevaisuuskoulu selvittivät yli 4 000 yläkouluikäisen ajatuksia tulevaisuuden Suomesta.

Lue Suomi vuonna 2050 -raportti tästä.

Eniten nuorten mukaan suomalaisten arjessa vuoteen 2050 mennessä muuttuvat liikkuminen, kuluttaminen, asuminen ja se, mitä syömme. Tulevaisuudessa kulutamme sellaisia tuotteita ja palveluita ja teemme sellaisia valintoja, joilla on pieni hiilijalanjälki. Tulevaisuuden Suomessa keskeisiä arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Myös perinteiset arvot, kuten ahkeruus ja rehellisyys, pitävät pintansa.

Tiedot käyvät ilmi Suomi vuonna 2050 -kyselyselvityksestä, johon vastasi 4 318 yläkouluikäistä eli 13–16-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.

“Kyselyn perusteella suurin osa nuorista on kiinnostunut omasta tulevaisuudestaan ja suhtautuu siihen optimistisesti. On kuitenkin huolestuttavaa, että noin seitsemän prosentin joukko ei pohdi tulevaisuuttaan lainkaan eikä koe voivansa vaikuttaa siihen. Siksi on myös tärkeää, että nuoret ovat mukana keskustelemassa tulevaisuudesta ja vaikuttamassa siihen”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Hanna Koskenkangas.

Tulevaisuuden teknologia jakaa mielipiteitä

Merkittävä osa nuorista uskoo teknologian kehityksen ja digitalisaation olevan keskeisimpiä Suomen tulevaisuutta muokkaavia tekijöitä. Myytti pelkästään teknologiamyönteisistä diginatiiveista on kuitenkin murtumassa, sillä kyselyn perusteella nuorten suhtautuminen teknologiaan on kaksijakoista. Nuoret pitävät todennäköisenä, että teknologian ja digitalisaation merkitys kasvaa tulevaisuudessa elämän eri osa-alueilla, mutta eivät pidä kehitystä yksiselitteisen toivottavana. 

Yli puolet nuorista näkee, että tulevaisuudessa hyvinvointi ja sen lisääntyminen ovat yhä enemmän riippuvaisia teknologian kehityksestä, mutta lähes puolet ei osannut kertoa kantaansa siihen, onko kehitys toivottavaa.

”On tyypillistä, että teknologian kehitystä lähestytään uhkakuvien kautta. Onkin tärkeää muistaa, että tosiasiassa teknologian kehitys on aina vapauttanut yksilöiden ja yhteiskunnan aikaa ja energiaa toistensa kohtaamiseen. Ihmisen tarve yhteisöllisyyteen ei katoa mihinkään, eivätkä nuoretkaan toivo teknologian korvaavan ihmisten välistä vuorovaikutusta”, sanoo Tiedon asiakaskokemuksen johtaja Julius Manni.

Vain kolmasosa nuorista kokee, että heitä kuullaan

Kolmasosa nuorista kokee, että heitä ei kuulla riittävästi heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeissä aiheissa, kuten ilmasto-, koulutus- tai työelämäkysymyksissä. Lähes puolet nuorista ajattelee tulevaisuuttaan ainoastaan hyvin lyhytnäköisesti: 22 prosenttia ei ajattele tulevaisuutta seuraavaa viikonloppua pidemmälle ja 20 prosenttia ainoastaan vuoden päähän. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus kiinnostaa nuoria yleisesti vähemmän kuin oma henkilökohtainen tulevaisuus.

“Tulevaisuus on jo läsnä nuoren elämässä esimerkiksi toiveina, odotuksina ja pelkoina. Kyselyn perusteella nuorten käsityksiin tulevaisuudesta vaikuttavat eniten koulu, vanhemmat ja sosiaalinen ja perinteinen media. On tärkeää muistaa, että nuorten ajatukset tulevaisuudesta vaikuttavat heidän päätöksiinsä nyt, ja sitä kautta muokkaavat myös tulevaisuutta”, sanoo Tulevaisuuskoulun toiminnanjohtaja ja tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.

Muita keskeisiä tuloksia: 

  • Nuorten mielestä eniten Suomea muokkaavat vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutos (67 %), teknologian kehitys (58 %), maahanmuuton lisääntyminen (49 %) ja digitalisaatio oituminen (29 %).
  • Vain 6 % nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.
  • Nuorten suuri enemmistö pitää todennäköisenä (56 %) ja toivottavana (64 %), että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
  • Nuorten käsityksiin tulevaisuudesta vaikuttavat eniten koulu (55 %), vanhemmat (34 %), sosiaalinen media (32 %), media (29 %) ja kaverit (18 %).
  • 54 % nuorista uskoo, että tulevaisuudessa hyvinvointi ja sen lisääntyminen ovat yhä enemmän riippuvaisia teknologian kehityksestä.

Paneelikeskustelu SuomiAreenassa 17.7. klo 13:

Suomi vuonna 2050 – Millaiseen tulevaisuuteen nuoret uskovat?
Paikka: Antinkatu 5, Pori

Keskustelemassa ovat toimittaja ja tietokirjailija Riku Rantala, tubettaja Tuure Boelius, toimittaja ja ohjelmajohtaja Ronja Salmi, aivotutkija Katri Saarikivi sekä Tieto Oyj:n asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Julius Manni. Keskustelun juontaa dreamsteri, näyttelijä Christoffer Strandberg.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: 

Lasten ja nuorten säätiö
Hanna Koskenkangas
040 589 0551, hanna.koskenkangas@nuori.fi  

Tieto 
Julius Manni
050 424 3932, julius.manni@tieto.com
viestintä, puh. 040 570 4072, news@tieto.com 

Tulevaisuuskoulu
Otto Tähkäpää
044 305 2174, otto@tulevaisuuskoulu.fi

Lasten ja nuorten säätiö 
Lasten ja nuorten säätiön tavoite on, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi. Keskitymme työssämme nuorten osaamisen, yhteenkuuluvuuden tunteen sekä tulevaisuususkon vahvistamiseen. Käytämme toiminnassamme luovia ja innostavia menetelmiä ja rakennamme työmme monitieteisen tutkimustiedon varaan. Teemme tulevaisuusorientoitunutta nuorisotyötä ja vaikutamme yhteiskunnassa yhdessä laajan kumppaniverkostomme kanssa.

Tieto 
Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. 
www.tieto.fi 

Tulevaisuuskoulu
Tulevaisuuskoulu on lapsille ja nuorille tarkoitettu taiteellinen ja toiminnallinen tutkimusmatka vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja tulevaisuusajattelun perusteisiin. Tavoitteemme on antaa lapsille ja nuorille edellytykset kohdata nopeasti muuttuva ja epävarma tulevaisuus. Vahvistamme lasten ja nuorten luottamusta tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen riippumatta siitä, minkälaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Kasvatamme tulevaisuudentekijöitä, joilla on kykyä ja halua tarttua toimeen toivotun muutoksen aikaansaamiseksi – kohti kestävämpää tulevaisuutta.
www.tulevaisuuskoulu.fi

‹ Takaisin listaukseen