Julkaistu: 3.9.2018

OMA POLKU VOI OLLA MUTKIKAS

Lasten ja nuorten säätiö toteutti syksyllä 2017 Glow-työpajan taiteilijaohjaajien ja Moomin Charactersin kanssa. Lohjalaisen VALMA-luokan oppilaat ideoivat Muumi-aiheisen kassin ohjaajien ja yrityksen edustajien kanssa. Nyt Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström kertoo, miten hän päätyi kalatorilta yritysjohtajaksi. Se on muistutus siitä, kuinka polku lapsuudesta aikuisuuteen on usein mutkikas ja täynnä yllättäviä käänteitä.

Viihtyisästä kellaritilasta kuuluu supinaa. Sohvalla istuu karvainen Esi-isä ja jakkaralla Muumipeikko. Niiskuneiti on päässyt erään nuoren syliin. Kuiskutus loppuu, kun tuottaja Marina Kelahaara toivottaa joukkion tervetulleeksi. Tänään ammatilliseen opetukseen valmistautuvat Lohjan VALMA-luokkalaiset pääsevät tutustumaan tuotesuunnittelun maailmaan ja yritykseen Tove Janssonin taiteellisen tuotannon takana. Paikkana on Moomin Charactersin toimisto Ruoholahdessa, Helsingissä.

Muumitarinat ovat kaikille tuttuja, mutta mitä löytyy tarinoiden takaa? Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström selvittää kurkkuaan. Sohvalla istuessaan hän muistuttaa Nuuskamuikkusta, parralla höystettynä. Kråkström kertoo, ettei hänen lapsuuden haaveammattinsa ollut Moomin Charactersin toimitusjohtaja, tuskin johtaja ollenkaan, mutta näin vain pääsi käymään.

”Mulla oli levoton nuoruus. Koulu ei kiinnostanut kovinkaan paljon, enkä yhtään tiennyt, mikä minusta tulisi isona”, Kråkström kertoo.

Kuinkas sitten kävikään?

Kelahaaran perehdytyksen jälkeen nuoret palaavat Muumien pariin koulussa, kuvataiteilija Nelli Nion ja Anne Korhosen ohjaamissa työpajoissa. Niolla ja Korhosella on vankka kokemus taiteen soveltavasta käytöstä ja tällä kertaa he johdattavat luokan kankaanpainannan saloihin. Työpajoissa nuoret ideoivat ja suunnittelevat erilaisia Muumi-tuotteita. Alkuun pääseminen kestää tovin, ja muutama luonnos lentää roskiin. Yrityksen ja erehdyksen kautta jokaisen oppilaan paperille alkaa vähitellen muotoutua kuva hahmosta kassiin painettavaksi.

Kråkström ehti yrittää ja kokeilla montaa työtä, ennen Moomin Charactersille päätymistä. Hän työskenteli parikymppisenä kalatorilla, kunnes kuuli, että WSOY:llä on paikka auki. Kalatorilta kustantamoon? Tuttava yllytti hakemaan, minkä seurauksena Kråkström kiirehti erään toripäivän jälkeen kustantamoon. Hän saapui haastatteluun myöhässä, kalalta haisten. Haastattelijaa lemu ei haitannut. Hänellä oli aikaa ja mielenkiintoa kuulla, mitä nuorella miehellä oli sanottavanaan. Juttu luisti, ja haastattelija päätti antaa nuorukaiselle mahdollisuuden.

Tekeminen on tärkeintä

Sopivat kuvat on nyt valittu ja on aika aloittaa kankaanpainanta. Yhteistyöllä kuvat siirtyvät papereista kankaalle. Piisamirotta, Pikku-Myy ja Haisuli löytävät paikkansa, samoin Niisku, Nipsu ja Muumipeikko. Moni oppilaista kokeilee ensimmäistä kertaa kankaanpainantaa. Nion ja Korhosen opastuksella ensikertalaisetkin saavat kuvionsa kankaalle.

Kråkströmin matka jatkui kalatorilta WSOY:lle, ja sieltä monien käänteiden kautta Moomin Charactersille. Vaikkei määränpää ole aina ollut tiedossa, hän on jatkuvasti pyrkinyt eteenpäin, kohti uutta. Kråkströmin mielestä tärkeintä on tekeminen. Pitää olla utelias ja uskaltaa kokeilla, silläkin uhalla, että välillä yritys saattaa mennä mönkään.

Jokaiselle on oma paikka

Kråkströmin polku on vienyt Kalatorilta Moomin Charactersin toimitusjohtajaksi. Ahkera tekeminen on isossa roolissa onnistumisissa, mutta sattumalla on myös osansa. Miten tehdä tekeminen mahdolliseksi kaikille? Moomin Characters päätti tarttua tilaisuuteen, ja järjesti tuotesuunnittelutyöpajan Lohjan VALMA-luokkalaisille yhteistyössä Lasten ja nuorten säätiön sekä taiteilijaohjaajien kanssa. Työpajajakson aikana nuoret tutustuivat tuotesuunnitteluun ja pääsivät kokeilemaan kankaanpainantaa. Yhdessä tekemällä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat ja luottamus omaan osaamiseen kasvoi. Tekemällä ja kokeilemalla itsetuntemus kasvaa ja tulevaisuuteen voi alkaa muodostua haaveita ja unelmia, mitä kohti suunnata. Mahdollisuudet voivat olla pieniä tai suuria, yllättäviä tai kauan kaivattuja. Tärkeintä on olla utelias ja oppia. Lopulta jokaiselle löytyy oma paikka.

Kirjoittaja on Lasten ja nuorten säätiön GLOW– ja SIRKUKSESTA SIIVET ELÄMÄÄN -toiminnan projektikoordinaattori Mertta Hätinen.

‹ Takaisin listaukseen