Julkaistu: 12.5.2016

Taiteelle ja sen vaikutuksille on molemmille paikkansa

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 12.5.2016.
Lue se HS:n sivuilla

Taiteen olemus on itseisarvoinen, mutta taideprosessi voidaan myös valjastaa keinoksi edistää hyvinvointia. Nämä ovat erillisiä ilmiöitä, joita ei tulisi asettaa vastakkain.

Kulttuurisivuilla nostettiin esiin (HS 9.5.) taiteen kentällä käytävää kiivastakin keskustelua taiteen hyötynäkökulmista, hyvinvointivaikutuksista ja mahdollisista ristiriidoista suhteessa taiteen olemukseen ja olemassaolon oikeutukseen. Tämä keskustelu on tärkeää, mutta siinä olisi hyvä erottaa kaksi eri näkökulmaa ja välttää niiden välistä vastakkainasettelua.

On selvää, että taide ja kulttuuri ovat itsessään arvokkaita ja ensisijaisesti olemassa ihmisiä, ei taloutta tai muita yksittäisiä tavoitteita varten. Tähän keskusteluun kuuluu tärkeänä osana pohdinta siitä, miten ihmiset pääsevät osallisiksi taiteen kokemisesta, eli kysymys taiteen tasavertaisesta saavutettavuudesta.

Olisi tärkeää, että keskustelu taiteesta erotettaisiin siitä taiteen keinoja hyödyntävästä toiminnasta, jonka ensisijaisena tavoitteena on tuottaa hyvinvointivaikutuksia. Taideprosessiin osallistumisen hyvinvointivaikutukset ja sen puitteissa aidosti mitattavissa olevat hyödyt tulisi nähdä omana toimintakenttänään. Sen lähtökohdat eivät ole taiteen itseisarvoisessa olemuksessa, vaan toiminta rakentuu eri perustalle ja kumpuaa muun muassa sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kaupunkikehityksen aloilta tulevista tarpeista ja tavoitteista.

Esimerkiksi koulun tavoitteena on tuottaa oppilailleen hyvän tiedollisen osaamisen lisäksi onnistumisen kokemuksia ja sosiaalista vahvistumista. Kouluissa voidaan hyödyntää oppilaiden osallistumista yhteiseen taideprosessiin keinona saavuttaa näitä tavoitteita.

Sama koskee vaikkapa vankilassa tai nuorisokodissa toteutettua taiteen tekemiseen pohjautuvaa toimintaa, jossa osallistavat taideprosessit on todettu erinomaiseksi menetelmäksi vahvistaa osallisuuteen ja itsetuntoon liittyviä asenteita ja elämäntaitoja.

Näissä ympäristöissä taiteellinen toiminta on valjastettuna keinoksi toteuttaa näitä ennalta määrättyjä tavoitteita. Se ei ole pois siltä taiteelta, jota tuotetaan taiteen itseisarvon vuoksi, eikä niitä tulisi sekoittaa tai asettaa toisiaan vastaan.

On selvää, ettei taide voi pelastaa kaikkia, eikä sen tekemisestä hyödy jokainen. Kuten kaikessa, myös tässä toiminnassa ohjaajan persoonalla on suuri rooli tavoitteiden toteutumisessa.

Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa on toteutettu useita satoja taiteen hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä projekteja. Niissä osallistujina on ollut erityisesti vaikeissa tilanteissa olevia nuoria, jotka ovat olleet itse tekemässä taidetta omista lähtökohdistaan käsin.

Taideprosesseihin osallistuminen lisää osallisuutta, vahvistaa sosiaalisia taitoja ja itsetuntemusta. Parhaimmillaan se auttaa nuorta löytämään elämälleen mielekkään suunnan ja oman paikkansa yhteiskunnassa.

Riikka Åstrand
kotimaan toiminnan päällikkö
Lasten ja nuorten säätiö – Nuori.fi

‹ Takaisin listaukseen