Julkaistu: 18.11.2015

Aito ja tasavertainen kohtaaminen on ensimmäinen askel

Puolivuosittain järjestämämme Myrskyn taiteilijaohjaajien vertaistapaamiset herkistävät elämän isojen inhimillisten kysymysten äärelle.

Kunnioitus ja rakkaus ehkä rikkinäisiä ja huonosti käyttäytyviäkin nuoria kohtaan on läsnä kaikessa, mitä Myrskyn taiteilijat nuorista puhuvat ja kuinka heihin suhtautuvat. Samalla läsnä on huoli heidän tulevaisuudestaan ja painava vastuu siitä, että taiteilijaohjaajilla voisi onnistuessaan olla iso rooli nuorten tulevaisuuden kääntämisessä kohti jotain parempaa. Iso kysymys kuuluu kuinka se on mahdollista, jos lähtökohdat ovat niin vaikeat. Luottamus yhteiskuntaan, itseen ja toisten hyväksyntään on monilta nuorilta kokonaan kadonnut.

Vertaistapaamistemme tarkoitus on löytää tapoja, joilla kuoreensa käpertyneet nuoret saadaan avautumaan uudelleen maailmalle rohkaisemalla heitä. Puhutaan aidosta kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja luottamuksen rakentamisesta tilanteissa, joissa nuorten usko ympäröivän maailman hyväksyntään on hyvin heiveröinen.

Aidon kohtaamisen, kuuntelun ja tasavertaisen dialogin luominen vaatii nuoren kohtaavalta aikuiselta paljon rohkeutta ja sisäistä vahvuutta. On voitava heittäytyä tilanteisiin omana persoonanaan, sillä se on ainoa tapa kannustaa nuortakin heittämään pois roolinsa, hyväksymään oma itsensä ja vahvistamaan sitä. Aikuisen on oltava läsnä omana persoonanaan, mutta samalla osattava pitää kiinni omista jaksamisensa rajoista. Kaikkia nuorten haasteita ja ongelmia ei voi kantaa mukanaan, kaikkia nuoria ei voi kerralla pelastaa.

Myrskyssä tehtävät yhteiset taideprosessit tarjoavat sellaiset raamit, joissa mahdottomaltakin tuntuneet muutokset ovat osoittautuneet mahdollisiksi. Sen me kaikki olemme todenneet ja siksi työtä jaksaa tehdä. Täytyy kuitenkin muistaa, että muutos tapahtuu hyvin pienin askelin silloin, kun matka on pitkä.

Ohjaajan on oltava kärsivällinen ja otettava irti pienimmätkin merkit positiivisesta muutoksesta. Näitä positiivisia askeleita ovat mm. se, että nuoret alun poukkoilun jälkeen alkavat ottaa vastuuta itsestään ja esimerkiksi tulevat paikalle sovitusti, ja että he hiljalleen alkavat luottaa ryhmään ja taiteilijaohjaajaan niin, että uskaltavat tuoda esiin vaikeitakin asioita omasta elämästään. Lopulta parhaassa tapauksessa nuoret alkavat ottaa itse vastuuta myös yhteisestä jutusta ja ryhmästä ja yhteisen lopputuotoksen onnistumisesta. Silloin positiiviset muutokset ovat jo niin suuria, että ne näkyvät selkeästi nuoren muussakin elämässä.

Taiteilijaohjaajan on huolehdittava siitä, että ryhmässä on turvallinen tunne olla oma itsensä, mutta toisaalta annettava nuorille tarpeeksi tilaa luoda itse ja ottaa pääroolia projektin tekemisestä. Vastuun jakaminen nuorille on tärkeää, koska se antaa nuorille tunteen, että he ovat luottamuksen arvoisia ja tuo omistajuutta projektiin. Monille nuorille tällaiset hyvin konkreettiset positiiviset kokemukset ovat harvinaisia ja siksi tärkeitä matkalla kohti vahvempaa omanarvontuntoa.

Myrskyn taiteilijoiden tapa kohdata nuoria ja rakentaa yhteisöllinen, voimaa antava ryhmä, voi olla parantava kokemus, joka on nuorelle ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa aikuisuutta.

Riikka Åstrand
kotimaan toiminnan päällikkö
Lasten ja nuorten säätiö

‹ Takaisin listaukseen