Ilmar helppii kesäisessä Helsingissä 

Esplanadin puisto kuhisee helteisenä tiistaipäivänä turisteja. Näiden keskellä häärii kaksi neonvihreisiin asuihin pukeutunutta nuorta. Kysytpä heiltä mitä vaan – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai vaikkapa italiaksi – he todennäköisesti osaavat vastata sinulle. Toinen heistä on nimeltään Ilmar, 21-vuotias poliittisen historian opiskelija, joka on Helsinki Helppinä töissä ensimmäistä kesää.

”Helsinki Helpin kesäduuni on puhdasta asiakaspalvelutyötä kaupungin paraatipaikoilla”, Ilmar kertoo.

Tyypillinen Helpin työpäivä sisältää ruuhkaisen aamun, jolloin Helpit ottavat vastaan risteilyvieraita. Tämä jälkeen parit käyskentelevät omalla alueellaan ja auttavat turisteja erinäisissä pulmissa. Tyypillisesti kysytään, missä on Kauppatori tai Temppeliaukion kirkko, mutta välillä Ilmar on joutunut esimerkiksi keksimään nelihenkiselle perheelle ohjelman koko viikonlopuksi.

Onneksi Helpit koulutetaan työhönsä hyvin:

”Meillä oli ennen työn alkamista kahden viikon koulutus, joka sisälsi luentoja Helsingin historiasta, vierailuja museoihin ja tutustumista yhteistyökumppaneihin. Rakastan nippelitietoa, joten esimerkiksi Helsingin patsaita kartoittanut tietoisku oli minulle mieluinen. Sen sijaan ratikkareittien opiskelu on ollut minulle yhtä tuskaa”, Ilmar nauraa.

Vaikka Helpeillä on usein monialainen tietämys pääkaupungistamme, he eivät joudu pulaan, vaikka sormi välillä menisikin suuhun: mukana kulkevat älypuhelimet, joilla pääsee nettiin. Myös pomoille voi – ja pitää – soittaa, jos ongelmia tulee. Pääosin turistit ovat kuitenkin mukavalla lomatuulella:

”Turistit kehuvat Helsinkiä asiakaspalveluhenkiseksi kaupungiksi. Myös Helppitoimintaa kiitellään, sillä tällaiseen ei törmää muualla Euroopassa”, Ilmar toteaa.

Koska Ilmar opiskelee, kesätyö on hänelle lukukauden toimeentulon varmistaja. Kilpailu hyvistä työpaikoista on kuitenkin kovaa ja niinpä Ilmar on iloinen, että saa työskennellä mukavan työporukan kanssa keskellä kesäistä Helsinkiä. Työrupeamaan on sattunut jo hauska kommelluskin:

”Eräänä päivänä alkoi sataa, ja menimme erään kontin alle sateensuojaan. Yhtäkkiä samaan paikkaan kerääntyi 37 kiinalaista turistia, ja jaoimme kaikille kiinankielisen turistioppaan, kartan ja kesäyllätysvihkon. Turistit innostuivat toden teolla, mutta pian he hiljentyivät. Odotimme lopulta sateen päättymistä hiljaisessa porukassa, jonka jokaisella jäsenellä oli kasvoillaan identtinen hymy”.